Syysvirtaa

 21.10.

Sään viiletessä Masalla tuppaa nyt olemaan vähän vauhtia aina liikutuksen alussa, näin luonnollisesti. On sillä enemmän myös pöllöenergiaa ja vähän pitää mukamas pelätä jotain olematonta. Eilen Anna ravasi jonkin aikaa pääty-ympyröillä hakien ponia rauhallisemmaksi. Sitten kun meno tasoittui niin ne tekivät loivia kiemurauria sekä pieniä väistöjä. Niitäkään ei Masan kanssa olla paljoa tehty, mutta ruuna kyllä tajusi jutun ja väisti jonkin verran. Vasemmalle paremmin.

Laukassa Anna keskittyi jälleen vain nostoihin, eikä tehnyt mitään tiettyä tehtävää. Molemmat laukat nousivat aika hyvin, vasemmalle poni tarjosi vähän enemmän väärää. Hrrr.. eilen pellolla kävi aika viima ja kuvaillessa meinasi tulla ihan kunnolla kylmä. Äiti oli tällä kertaa myös katsomassa ja lopuksi käveltiin sitten kaikki ympäri peltoa loppukäynneiksi.

22.10.

Tänään vuorossa olikin palauttelupäivä eiliseltä rankemmalta treeniltä. Noora pääsi juoksuttamaan Masan ja ruunalla oli taas aluksi virtaa. Ensin kun Noora ohjasajoi alkukäynnit ja otti muutamia pysähdyksiä, niin poni ei meinannut malttaa pysyä paikoillaan. Oltiin nyt aivan pihan vieressä pellolla ja hieman ympyrä meinasi aina venyä tallin puolella. Aluksi Masa koetti testata taas olisiko ihan pakko, ja lähti peruuttamaan meistä pois päin. Ei se taaskaan tehnyt tämän kuin kerran.

Heti aluksi nähtiin kivaa käyntiä kun poni oli niin pörheänä. Ravikin oli heti energistä vasemmalle, oikeaan piti jo sitten enemmän hoputella. Otettiin vain yksinkertaisesti ravia kumpaankin suuntaan ja sitten laukkaa, ei mitään kummallisempaa. Oikealle Masa nosti ensin pari ristiä, sitten saatiin puhtaitakin joskin poni vaihtoi taas jossain välissä takapään ristille. Vasemmalle tuli ensin pari väärää, sitten puhtaita eikä ollenkaan ristejä. Masa kuunteli nyt paljon herkemmin meidän ääniä kuin aikaisemmin, eikä raippaa tarvinnut avuksi juuri yhtään.