Keskiviikkona olin jälleen Antti Jauhiaisen estevalmennuksessa ja sinne sain yllättäen ratsuksi Iitan! Olin hypännyt tammalla viimeeksi tammikuussa valkuissa. Tällä kertaa hypättiin tosi paljon ja eniten kahta linjaa: okseri-okseri sekä sarja-okseri. Ihan aluksi tultiin muutaman kerran verkkahyppyjä ympyrällä ja tiukemmalla tiellä. Ensin en saanut usein askelta sopimaan kohdalleen ja tempokin oli vielä puutteellinen, mutta kun älysin vain ratsastaa koko ajan kunnolla eteen niin alkoi sujumaan paljon paremmin.
Kuvista kiitos Veeralle ja Alindalle!
Kun alettiin tulemaan linjoja, niin oksereiden väliin mulla tuli parhaiten seitemän askelta. Jos olisin ratsastanut todella paljon eteen, niin olisin ehkä päässyt kuudella. Yritin sitä kerran, mutta ei kyllä onnistunut. Antti sanoikin sitten, että pidän sen isomman askelmäärän, koska Iitalla alkaa jo ikäkin vähän painamaan, niin ei pysty kauheasti venyttämään. Tosin, silti lopussa pari kertaa mun piti ottaa ihan kunnolla ohjista, että sain kunnollisen vikan askeleen ennen toista okseria.
Kaikista esteistä päästiin yli, yksi pudotus tuli okseri-okseri -linjan vikalle, koska tultiin niin lähelle. Onnistuneimmat kohdat olivat sarja-okseri -linjalla, mikä meni muutaman kerran tosi sujuvasti. Lopuksi tultiin yksi pidempi 11 esteen tehtävä. Ensimmäiselle tulin taas melko pohjaan ja ekan kerran linjat meni vähän sählästi, mutta viimeisellä kerralla paljon paremmin.
Viimeisellä kerralla esteetkin olivat jo aika korkealla ja olen tosi tyytyväinen omaan istuntaani, sillä jalat eivät heilahtaneet ollenkaan taakse, vaikka en ollut vielä koskaan hypännyt näin korkeita oksereita. Silloin joskus kun ne meinasivat heilahtaa aina taakse jos esteet vähänkin nousi. Mutta, nyt tuli ylitettyä esteillä korkeusennätyskin, tosin en osaa yhtään arvioida kuinka korkea tuo viimeinen okseri oli. Oli kyllä kiva hypätä pitkästä aikaa ihan isoja esteitä!
Iita oli valkun jälkeen aivan hikinen ja luultavasti kävi tosiaan vähän kunnon päälle, kun ei tamma kuitenkaan enää ihan vetreimmästä päästä ole. Hienosti se kuitenkin ylitti kaiken, vaikka loppua kohden hyppykaaret ehkä vähän supistuivat. Tamma sai tallissa paljon kehuja ja pääsi kunnon pesulle. Aivan mahtava valmennus oli kaikin puolin!
Nyt sitten viimeisen tuntipostauksen vuoro viime viikolta. Seuraava postaus onkin tälläkertaa tulossa jo pian, sillä eilen olin estevalkussa minne sain pitkästä aikaa Iitan! Lauantaina menen myös Sahalaan vaellukselle apuohjaajaksi, sieltäkin ehkä sitten jotain. Nyt kuitenkin siihen viime keskiviikon tuntiin, minne menin siis ihan vain huvikseen, sillä normaalisti mulla ei ole keskiviikkoisin tuntia. Toivoin tunnille Ristoa ja sain sen. Meillä oli estetunti, mutta oikeastaan mentiin lähinnä vain puomeja.
Aluksi taisi vähän kaikilla käydä mielessä, että eikö me siis hypätäkään ollenkaan kun maneesissa oli pari remonttikonetta, yhtäkään estettä ei ollut ja ratsastettiin aluksi kauan keskiympyrää ja voltteja. Hepat piti yrittää saada pyöreiksi, missä en kyllä Riston kanssa onnistunut. Muuten ruuna liikkui ihan hyvin eteen. Olin itse varustautunut siihen että oltaisiin menty pihalle, joten alkoi heti tulemaan kuuma.
Sitten Tiina pisti kaksi puomia kaarelle, joiden väliin tuli viisi laukka-askelta. Ensin tultiin puomien väliin voltti käynnissä ja ravissa, sitten tultiin puomit suoraan laukassa. Siinä menikin aika kauan, että kaikki saivat siistit viisi askelta väliin. Itse en saanut aika moneen kertaan askelta sopimaan ensimmäiselle, joten käänsin sitten aina pois ja yritin uudelleen. Seuraavaksi ratsastin laukkaa liikaa eteen ja viimeinen puomi meinasi jäädä jalkoihin.
Viimein kun päästiin kaikki siististi puomit molemmista suunnista, niin maneesiin pystytettiin kaksi miniestettä. Tultiin sitten pari kertaa sellainen tie, että oikealta puomit ja este, vasemmalta puomit ja toinen este. Jokaisen välin olisi voinut ratsastaa viidellä, mutta ensin mulla tuli pari kertaa ekalle esteelle kuusi, mikä toisaalta ei ollut yhtään liikaa.
Yhdellä kerralla Tiina ihan kysyi, että oliko tarkoitus tulla yksi väli kuudella kun se meni niin siististi, mutta vastasin kyllä ihan rehellisesti että ei. Viimeisellä kerralla pistin Ristoa enemmän eteen ja sitten onnistuin saamaan jokaiseen väliin viisi, vaikka vikalle esteelle hyppy lähti aina pikkusen kaukaa. Pysyin silti ihan hyvin mukana ja ainakin Risto lähti pohkeesta eteen! Tunti olikin sitten siinä ja otettiin loppuravit. Sain ruunan paljon rennommaksi kuin alussa.
Tunti meni ihan hyvin. Ei jäänyt mitenkään erityisen onnistunutta fiilistä, mutta eihän tuo huonostikaan mennyt! Oli aivan mahtavaa saada tunneilta materiaalia, kun yleensä saa vain valkuista ja kisoista. Kiitos siis Nooralle tämänkin postauksen kuvista sekä videoista!
Viime tiistaina vuorossa oli sitten puomitunti ja jälleen mulla oli uusi hevonen testattavana, nimittäin Sinihaan Oikosulku aka Pikku-Säppi. Ruuna olikin aika mielenkiintoinen tapaus ratsastaa, kuten olin ajatellutkin sen perusteella mitä olin sitä nähnyt aiemmin. En viitsi tunnista kirjotella sen enempää, koska Noora oli jälleen kuvaamassa ja video saa kertoa enemmän meidän menosta, vaikka eipä siitäkään aina kovin hyvin näe kun oli niin pimeää.
Mentiin tunnilla kuitenkin käynti- sekä raviväistöjä puomien välissä, sekä laukkavoltteja. Toiset teki myös vaihtoa puomilla, mutta mä en lähtenyt sitä yrittämään koska laukassa oli muutenkin niin paljon työstettävää. Käynnistä Säpän kanssa ei meinannut tulla mitään, kun se hipsutteli koko ajan jotakin muuta kuin käyntiä ja vaihtoehdot olivat seis tai sitten ihme hipsuttelu. Ja päätään ruuna heilutti ihan kokoa ajan käynnissä.
Ravissa meni jo hieman paremmin, vaikka Säpä edellee heilui hirveästi päänsä kanssa. Vain alku- sekä loppuraveissa sain ratsastettua hyviä pätkiä, missä ruuna kulki rennosti. Muuten pää oli koko ajan taivaissa ja meno muutenkin kovin jännittynyttä. Väistöä tuli kyllä jonkin verran molemmissa askellajeissa - oikealle käynnissä vähän liikaakin - ja laukkaympyröistäkin selvittiin, mutta olisihan tuo voinut mennä paljonpaljon paremminkin. Säpä ei kuitenkaan ole vielä kauaa edes tunneilla pyörinyt, eikä sillä aikaisemmin ollut ratsastettu paljoakaan. Voisin mä hypätä tuon ruunan selkään vielä toistekin ja koittaa jospa menisi paremmin!
Kaikesta postauksen materiaalista kiitokset Nooralle!
Nyt kun Noora on ollut mun seurana täällä Rautalammilla koko viikon, niin luvassa on postaukset muutamalta tunnilta ja kaikista on paljon sekä kuvia että videoita! Syysloman jälkeen keskukselle oli tullut kaksi uutta ihanaa ponia ja mulle laitettiin heti maanantain tunnille toinen - vieläpä se pienempi niistä. Myy-ponin säkä menee varmaan jo alle 140 cm, mutta sen verran leveäselkäinen tapaus kyseessä, että en edes näyttänyt pitkältä sen selässä. Koulujalustimetkaan eivät olleet kuin ehkä reiän liian lyhyet.
Tunti pidettiin maneesin remontin takia ulkona, mutta onneksi kentälläkin on hyvät valot niin se ei ollut mikään ongelma. Myy oli hoitaessa nätisti, mutta kun lähdettiin maneesiin niin ponilla oli hirmuinen kiire. Maneesissa käppäillessä Myy kulki reippaasti ja tuijotteli vähän kaikkea, mutta ei sen pahemmin. Matkalla maneesin takaa kentälle ponilla oli taas kauhea kiire.
Otettiin ihan koko suuri kenttä käyttöön ja jakauduttiin isolle keskiympyrälle missä pysyttiinkin koko tunti. Heti kun otin ohjat käteen, niin Myy tuntui aika pehmeältä suusta ja liikkui koko ajan mukavan reippaasti. Siirryttiin raviin ja hetken ympyrää ravailtuamme tehtiin molemmilla puolilla voltit ulospäin. Myy kuunteli mun apuja valtavan hyvin ja pysyi melko tasaisesti hyvässä muodossa koko ajan. Se taipui kivasti eikä pienessä satulassakaan ollut yhtään niin vaikea keventää kun olin ajatellut.
Tehtiin sitten voltit ulospäin laukassa. Ensimmäinen nosto onnistui tosi hyvin ja sain huomata, että ponin laukka oli aivan ihana! Se kulki edelleen reippaasti myös laukassa. Siirtymisissä takaisin raviin Myy tuli välillä kovaksi suusta ja vänkäsi pienesti vastaan, mutta nekin paranivat loppua kohden. Tehtiin samat tehtävät toiseen suuntaan ja edelleen kaikki sujui mukavasti. Sitte tehtiin hetkeksi takaosan väistöä ulospäin ympyrän kaarella. Siinä sain antaa aika kovatkin avut, että Myy lähti väistämään.
Ihan lopuksi piti vielä katsoa, että vaihtaako uudet ponit laukat ja siitä tulikin mun osalta tunnin hauskin osuus. Tehtiin täyskaarrot puomeille, mistä piti sitten vaihtaa laukka. Lähestyessä pimeää kulmaa Myy tuijotteli jonkin verran ja laukka meinasi lopahtaa. Päästiin kuitenkin vielä laukalla puomille, mutta hups samassa mentiinkin siitä jo ohi. Laukka kuitenkin vaihtui puhtaasti. Tulin sitten toiselle puomille ja yritin ratsastaa paljon napakammin. Olin jo ihan varma, että mentäisiin nyt siitä puomista yli kun oltiin jo ihan lähellä, mutta viime hetkellä Myy päätti vielä kiepsauttaa ohi takajalkojen varassa.
Seuraavalla kerralla päästiin yli ensimmäisestä, joskin hienolla hypyllä mutta laukka vaihtui. Toiselle rikottiin sitten taas raville ja Myy vaihtoi laukan jo aikaisemmin. Päästiin kuitenkin sentään yli siitäkin puomista. Otin vielä viimeisen vaihdon uudestaan ja nyt mentiin hienosti rauhassa puomin yli, joskin tällä kertaa Myy jäi ristilaukalle. Kaiken kaikkiaan oli kyllä kiva tunti ja ihanaa päästä pitkästä aikaa noin pienellä mukavalla ponilla!
Pitkästä aikaa taas kunnon kisaviikonloppu takana ja tällä kertaa mulla oli molempina päivinä ratsuna Risto. Erityisesti odotin estekisoja, koska ruuna on ollut niin hyvä kaikilla estetunneilla, mutta koulukisojakin oli kiva mennä koittamaan. Lauantai lähtikin heti kiireellä käyntiin kun piti saada kasattua pitkän radan kouluaidat maneesiin. Nämä olivat tosiaan mun ensimmäiset pitkän radan kisat ja oli kyllä kiva kun oli niin paljon tilaa radalla! Niin, aamusta oli vielä pari tuntiakin ja Risto meni juuri viimeisellä, joten en ehtinyt koskea sen harjaan ollenkaan. Onneksi ehdin sitten ennen omaa suoritustani väsätä ihan onnistuneen ranskiksen.
Oli muuten oikeasti ihan hirveä kiire, kun aikataulustakaan ei ottanut oikein selvää koska kaikki välitauot otettiin pois. Ristolla meni toinen ratsastaja ekassa luokassa ja luokkien välissä otettiin ruuna hetkeksi karsinaan, että sain tehtyä hyvin letit harjaan. Siinä koitin hetken ihan paniikissa väkertää ranskanlettiä, kun useimmat muut olivat jo verkkaamassa ja lähdin itse jo neljäntenä. Sitten oli kyllä valtava helpotus kun Tiina tuli talliin kertomaan, että luokka alkaisi vasta puolen aikoihin ja kello oli tasan. Ehdin siinä letittää otsaharjankin epämääräiselle sykerölle ja hengähtää vähän.
Ehdin myös verkata ihan tarpeeksi, kauheasti en viitsinyt mitään erikoista tehdä kun Risto oli ihan jees koko ajan. Yritin tosin saada sitä jonkinlaiseen pyöreämpään muotoon, mutta kuten arvasin, niin sain sitä rennommaksi vain vasemmalle ajoittain. Koulutunteja olen Ristolla mennyt siis vain yhden, eikä sekään mennyt mitenkään erityisen mahtavasti. Tiesin, että en tulisi saamaan ruunaa B:ssä vaadittavaan muotoon radallakaan, mutta keskityin kaikista eniten radan muistamiseen ja muuhun tarkkuuteen.
Rata meni todella tasaisesti ja suoritin kaikki tehtävät oikeassa askellajissa ilman rikkoja sekä sain tehtyä ihan tarkat tiet. Radan muistaminen oli myös todella helppoa ja tykkäsin siitä, että pitkällä radalla oli niin paljon tilaa ja isompia teitä. Pöytäkirjaan huomautuksia on tullut lähes ainoastaan siitä, että hevonen ei kulje peräänannossa ja myös joissakin kohdissa vaadittiin enemmän tarmokkuutta. Numeroita on 5, 5,5 ja yksi 6:kin löytyy pitkin ohjin mentävästä kaaresta. Yhteensä vaivaiset 54,091%, mutta läpi päästiin enkä ollut edes viimeinen! Eniten itse tykkäsin volttikahdeksikosta sekä vasemman suunnan laukasta. Tämä taisi muuten olla mun ensimmäinen kunnon B-rata Rautalammilla, kun pari k.n.:ää on tullut mentyä.
Siistiä ja tasaista esittämistä. Saisi liikkua sujuvammin läpi ohjelman ja paljon pyöreämmässä muodossa.
Lopputaputukset kivasta suorituksesta.
Estekilpailut 4.10.
Eilen oli estekisojen vuoro ja kerrankin kisat olivat näin päin, kun yleensä koulukisat ovat olleet vikana. Esterataa rakennettiin jo lauantaina ja mä kasasin lähinnä vaan verkkaesteitä ulos. Sunnuntaina aamulla tapahtui sitten radan viimeistely jonka jälkeen hain vaan ratsastuskamat maneesitupaan ja jäin sinne kansliaan kahden ensimmäisen luokan ajaksi. Ristolla meni siis jälleen toinenkin ratsastaja 70cm luokassa. Oli ihanaa olla kerrankin ihan rauhassa maneesituvassa katsomassa kisoja ja ottaa välillä ilmoittautumisia vastaan.
Kun 70cm oli mennyt, niin kävin kävelemässä radan läpi ja menin sitten ulos verkkaamaan. Risto liikkui heti tosi hyvin eteen. Otin ensin yhden hypyn pikkuristikolle, pari pystylle ja sitten pari okserille. Kaikki hypyt menivät ihan hyvin, okserilla lähdettiin ensin tosi kaukaa mutta seuraava hyppy hyvin.
Yleensä mua ei ikinä jännitä pahemmin kun olen päässyt hevosen selkään, mutta kun kävelin suoralla maneesin takana ja odottelin omaa vuoroa niin iski jostain syystä kauhea jännitys. Maneesissa ei jälleen ollut mitään odotusaluetta, joten oli mukavasti taas tilaa esteradallakin. Ennen omaa suoritusta sai ottaa hypyn ekalle ja onneksi otin sen, koska este putosi. Älysin pistää enemmän vauhtia ja kun aloitin sitten radan, niin ykkönen ylittyi paljon paremmin. Kakkoselle kiva hyppy, kolmonen ihan hyvin, neloselle kivan ilmava loikka, vitonen ihan hyvin, sarja onnistui ja vikalle vähän pohjaan.
Jatkoin uusintaan ja ensimmäinen este tulikin siinä aika äkkiä, kun oikasin jonkun verran kaarretta. Sain lisättyä vielä vähän vauhtia ja ysille hyppy osui kohdilleen. Käännöksessä seuraavalle olisin voinut olla vähän nopeampi. 10 ja 11 linja meni vähän sähläksi, kun ensimmäiselle pohjaan ja yritin ratsastaa väliin vain kuusi askelta. Se oli kyllä vähän tyhmä päätös kun eka hyppykin oli jo tullut pohjaan. Luulisin kuitenkin, että Risto olisi venynyt kuudestakin askeleesta kun se tuli sen verran lähelle, mutta ruuna otti kuitenkin töpöaskeleen ja ehti silti vielä nostaa jalkansa tarpeeksi nopeasti. Viimeiselle sarjalle sain sitten hypyn lähtemään a-osalle kauempaa ja Risto venyi taas sen verran, että b-osalle hyppy osui sujuvasti kohdilleen.
Äkkiä se rata taas meni, mutta muistin sen oikein hyvin ja kerrankin onnistuin ratsastamaan vähän aikaakin uusinnassa. Kaikki esteet ylitettiin puhtaasti ja tulos riitti lopulta toiseen sijaan! Menin hakemaan vielä ruusukkeen Riston kanssa ennen kun vein sen talliin. Vaikka uusinnassa tultiin parille esteelle tosi lähelle, niin ne eivät jääneet harmittamaan. Olen todella tyytyväinen siihen, että oma katseeni pysyi koko ajan menosuunnassa ja muutenkin jalat melko oikealla paikalla sekä kantapäät alhaalla, vaikka hyppy olisi ollut vähän oudompi. Risto oli myös oikein mahtava, eteni kivasti ja sieti ratsastajan pienet hahmotusvirheet!
Videosta kiitos Maisa Oinoselle!
Pitihän se Ristokin saada vielä johonkin kuvaan ruusukkeen kanssa.
Sitten vielä muutamat itse näpsimäni kuvat 70cm luokan verkasta ja pari isommista luokista.
