Kimot ja poni

Noniin, nyt taas vähäsen katsausta viime päivien tapahtumista. Koeviikkokin on jo voiton puolella, enää kaksi koetta jäljellä ensi viikolla. Olen tehnyt pieniä muutoksia tuonne sivuihin, varsinkin Vironmäen hevosiin, joten käykää toki kurkkaamassa. Lisäsin myös jälleen tulevia tapahtumia tuonne sivuun.

Nyt kuitenkin tunteihin, eli viime viikolla oli vielä sen verran kylmä, että tunnit peruttiin. Halukkaat sai kuitenkin mennä ratsastamaan ilman satulaa, joten minä, Tiia ja Veera mentiin tottakai. Eikä oikeasti illalla sitten ollutkaan niin kylmä kun oli luvattu, mutta muita ei tullut joten me siellä kolmestaan humputeltiin. Tunti meni tosiaan enemmän leikkitunnin puolelle, vaikka aluksi ratsastettiinkin hevoset nopeasti avuille. Sen jälkeen nimittäin ravattiin ja laukattiin ilman käsiä, tehtiin jumppaliikkeitä ja lopuksi kun tuli pari avustajaa, niin mentiin väärinpäin, seisottiin ja kaikkea sellaista.

 Vasen © Tiia

 Cassu näytti olevan vähän ihmeissään kun pyörin siellä selässä vähän joka suuntaan. Ehkä sillä ei olla ihan hirveästi mitään tälläistä tehty? Hyvin ruuna kuitenkin käyttäytyi, mutta ei tahtonut ravata ollenkaan kun istuin selässä väärin päin. Muuten Cassu oli ensin todella hidas pohkeelle, kun piti laukata pääty-ympyrällä, mutta onneksi se innostui pikkuhiljaa ja liikkui helpommin eteen. Onnistui hyvin sitten loppujen lopuksi ilman toistakin kättä laukkaaminen, ja pysyttiin vielä ympyrällä - ainakin melkein. Kerran vain Cassu päätti jatkaa melkein päin seinää, kun en saanut kääntäviä apuja läpi vaikka kuinka yritin. Mentiin myös ravipuomeja, mitkä menivät joka kerta kivan tuntuisesti. Oli kyllä hauska tunti!

Cassulla ratsastus jatkuikin nyt viime maanantaina. En ollutkaan ennen leikkituntia mennyt ruunalla taas pitkään aikaan. Nyt oli vuorossa ihan kunnon kouluvääntö ja tunnin pääaiheena oli avot. Mentiinkin melkein koko tunti sellaista tietä, että tehtiin voltit pitkien sivujen alkuun, keskelle sekä loppuun ja niissä kahdessa välissä mentiin avoa. Lopuksi vielä viimeiset voltit piti laukata.

 Ensimmäiset pätkät avoa eivät tahtoneet oikein onnistua, kun joko sen saanut Cassua oikeasti taipumaan tai sitten se lähti vaeltelemaan uralta pois. Muutama kerta meni, ennen kun osasin antaa avut niin, että Cassukin taisi älytä mitä yritin pyytää. Sen jälkeen sujui paljon paremmin ja myös ravissa avot tuntuivat ihan hyviltä. Vasemmalle ne olivat vielä helpompia ja ravissa tuli tosi mukavan tuntuisia pätkiä. Laukkaa en saanut helposti pyörimään kunnolla vain sen yhden voltin aikana, joten usein jatkoin vielä toisen perään ja laukkasin päädyn läpi. Ei silti tuntunut mitenkään erityisen hyvältä laukassa missään vaiheessa, mutta ravissa Cassu kulki oikein kivasti!

Sitten viime tuntiin, eli keskiviikkoon. Meninkin taas Konstalla ja meillä oli vuorossa puomitunti. Puomeja olikin maneesissa ihan kunnolla; A-päädyssä kolme laukkapuomia, C-päädyssä ainakin kuusi ravipuomia ja vielä pitkillä sivuilla keskellä volttipuomit. Näitä kaikkia käytiin ensin läpi ja lopuksi yhdistettiin radaksi. Aluksi kaarrossa rupesi jotenkin ärsyttämään tosi paljon, kun Konsta oli hirveän äkäisellä tuulella ja loksutteli jatkuvasti leukojaan mua kohti. Kun komensin sitä, niin herra vain provosoitui kiukuttelemaan enemmän.

No, kipusin sitten selkään tekemään loput säädöt ihan rauhassa, koska silloin Konsta käyttäytyy oikein hyvin. Tunnilla tällä kertaa kesti paljon kauemmin, että sain oikeasti ruunaa edes vähän keskittymään. Varsinkin oven kohdalla se oli taas aina tuijottamassa ulospäin, enkä saanut sisäpuolen apuja läpi. Ravipuomeilla en pysynyt ensin koko aikaa kaarevalla uralla, vaan kaarre venyi eikä askeleet enää sopineet niin hyvin vikoille puomeille. Tätä sain kuitenkin parannettua ja lopuksi ravipuomit onnistuivat kaikista parhaiten. Vasemmassa laukassa en saanut välillä millään osumaan askelta, oikeassa onnistui paljon paremmin. Itse vaan rupean nii-in helposti kipristelemään jalkoja ylöspäin, vaikka kuinka yritän pitää ne pitkänä ja kantapäät alhaalla.

Volttipuomeille voltit piti tehdä aina harjoitusravissa ja vaati kyllä keskittymistä, että sain ratsastettua edes jotenkuten kelvollisen voltin ja vielä istuttua siellä Konstan liikkeissä. Ovipuolella en näissä molemmissa onnistunutkaan yhtä aikaa, kun ruunakin vielä vaikeutti hommaa tuijottaen joka ikinen kerta sinne ovelle. Tuskastelin jo, että mitähän laukkavolteista tulisi, mutta onneksi ne sujuivatkin jotenkin paljon paremmin. Toki oikomista tuli taas oven puolella, mutta muuten voltit tuntuivat ihan hyviltä.

videolaatu

 Sitten vielä loppuun vähäsen Sahalasta, kun kävin siellä taas viikko sitten ratsastamassa ja tekemässä vähän hommia. Sainkin liikuttaa taas Dropin, mikä kelpasi oikein hyvin! Meitä oli ratsastamassa vain kolme, joten pihaton siivoamisen jälkeen haettiin ponit sinne, harjattiin ja pistettiin kuntoon. Sitten vaan kentälle ja tarkoituksena oli samanlainen liikutus kuin viimeeksikin. Pistin huvikseen kameran kuvaamaan kentän laidalle, vaikka olin ihan varma, ettei se kuvaa kuin pari minuuttia videota. Kuvasi se kuitenkin melkein puoli tuntia, ihme ja kumma. :D

Dropi tuntui heti aluksi paljon virkeämmältä kuin viimeeksi. Se tuntui oikein etsivän kaikkea, mitä voisi vähän säpyillä. Keksin sille paljon kaikkea tekemistä ja yritin saada sen pehmeäksi volteilla. Pikkuhiljaa poni alkoikin kuuntelemaan paremmin ja työstin vähän avoja. Ne onnistuivat laitumen puolella todella hyvin, mutta sitten toisella puolella kenttää ponilla oli aina hirveä kiire.

Sain kuitenkin tällä kertaa molemmat puolet läpi, eikä Dropi vain katsonut aina vasemmalle, niin kuin se viimeeksi vähän tahtoi katsoa. Otin vähän tölttipätkiä ja meni jonkun aikaa, että sain oikeasti hieman paremmin etenevän töltin, kuin vain sellaisen ihme mongertelun. Ensin se myös vaihtui helposti raville, mutta työstin ja työstin ja lopulta sain mentyä pitkiäkin tölttipätkiä, mitkä tuntuivat aika sulavilta ja hyviltä. Menin molempiin suuntiin ja sen jälkeen otin vielä ravipätkiä. Dropi alkoi varsinkin kunnon tölttityöskentelyjen jälkeen kuuntelemaan tosi hyvin mun apuja.

Ravissa poni kulkikin ihanan tuntuisesti ja tein myös sellaiset pienet loppuravit, missä annoin sen venyttää kaulaansa. Sitten vain pitkät loppukäynnit, selästä alas + taputukset ponille ja sitten takaisin pihattoon. Hoidin Dropin äkkiä pois, kun se vähän malttamattomana odotti, että milloin pääsisi jo piehtaroimaan. Vietiin ponit ulos ja siellä ne kaikki sitten pyöri maassa vuorotellen moneen kertaan.

3 x 8 esteen rata

 Maanantaina oli se Antti Jauhiaisen estevalmennus, mihin sainkin ratsuksi Iitan! Menin silloin sen ihan ensimmäisenkin valmennuksen Iitalla ja viime valkun menin Väiskillä. Tällä kertaa päätehtävänä oli ratsastaa kahdeksan esteen rata kolme kertaa peräkkäin putkeen, eli yhteensä 24 hyppyä. En koskaan ollutkaan mennyt tämän tyylistä harjoitusta, joten oli oikein kiva kokeilla. Illan mittaan pakastui kokoajan aika reippaasti, mutta Veera oli ihana ja tuli ottamaan videoita. Ratsastaessa ei tullut yhtään kylmä missään vaiheessa.
 

 Tehtiin itsenäisesti alkuverkat ravissa ja laukassa, Iita tuntui oikein reippaalta. Käytiin ensin kaikki radan esteet ja tiet läpi. Aloitettiin tulemalla yksitellen safety ja vesimattoeste, mitkä näkyvätkin molemmat ylemmässä kuvassa. Safetylle tulin joka kerta vähän lähelle, mutta vesimatolle tuli oikein kiva hyppy. Tultiin vielä valkovihreältä okserilta sarjalle, mihin mun osalta tuli sujuvat viisi askelta, sekä mustavalkoiset esteet joiden väliin tuli neljä. Ensimmäisellä kerralla mahdutin juuri ja juuri kuudennenkin askeleen ennen sarjaa kun laukka ei edennyt tarpeeksi, mutta toinen kerta meni sujuvammin. Mustavalkoiset esteet ylittyivät kivasti ja okserilta jatkettiin vielä safetylle, mikä ylittyi myös hyvin.

 Sitten olikin vuorossa enää se rata. Sillä aikaa kun joku teki omaa suoritustaan, niin muut työskentelivät itsenäisesti. Mä ravasin kaikenlaisia ympyröitä ja yritin saada jarrutkin nopeasti läpi pysähdyksillä, mutta aina ne tahtoivat venyä jonkin verran. Lähdin radalle kolmantena. Ihan ensimmäinen hyppy sinivihreälle okserille tuli lähelle, mutta siitä eteenpäin hypyt osuivat hyvin kohdalleen mustavalkoiseen pystyyn asti. Siihen ei askel sopinut taas niin hyvin, mutta loput kaksi estettä ylitettiin hienosti. Laukka oli vähän sekavaa jossain kohdissa, kuten sarjalle tultiin ristilaukalla ja mustavalkoisen pystyn jälkeen en ohjannut Iitaa ihan tarpeeksi vasemmalle, joten pari askelta tuli oikeaa laukkaa.

Sitten lähdettiin toiselle kierrokselle, mikä alkoikin paljon paremmalla hypyllä kuin edellinen. Vesimatolle tuli mukavan tuntuinen pomppu, valkovihreään okseriin ja sarjaan olen tosi tyytyväinen. Nyt sain ponnistuksen kohdalleen myös mustavalkoiselle pystylle, sujuvat neljä askelta väliin ja kiva hyppy okserille. Sitten vielä kuusi askelta safetylle ja myös radan viimeisestä hienosti yli. Laukatkin olivat koko radan oikeat, joten toinen rata oli ehdottomasti onnistunein ja siihen olen oikein tyytyväinen! 

Jäljellä oli vielä kolmas ja viimeinen kierros. Kieltämättä alkoi vähän puhti loppua, mutta ainakaan suurempaa ongelmaa ei ollut vauhdin kanssa, kun Iita oli niin innokkaana menossa. Ensimmäinen okseri, vesimatto ja valkovihreä okseri hyvin yli. Siltä en kuitenkaan saanut laukkaa vaihdettua tällä kertaa ja muutenkin vauhti oli vähän hiipunut, joten tultiin sarjalle väli taas kuudella. Itse vaan en taas ollut ihan skarppina mukana. Sarjalta kasvatin taas kuitenkin vauhtia, että saisin jälleen sen neljä askelta mustavalkoisten väliin ja onnistuinkin siinä. Koko loppurata meni kivasti ja kehuin Iitaa, joka oli niin innoissaan menossa koko pitkän suorituksen ajan.

Suoritin loppuraveja samalla kun loput ratsukot vielä menivät radat. Iita ravasi letkeästi ja venytti kaulaansa hyvin. Olen tähän valmennukseen kaikinpuolin tyytyväinen ja odotan jo innolla seuraavia estekisoja. En vaan pääse vielä ensimmäiseen kisaviikonloppuun, mikä on 21.-22.2 ja harmittaa vähän, mutta kisaaminen jatkuu kuitenkin sitten maaliskuussa, milloin pitäisi tulla myös kisaviikonloppu.

Issikoita ja laukanvaihtoja

Viime sunnuntaina mittari näytti olevan jossain -20 paikkeilla ja kun kävin ensin pyörällä tallilla hakemassa kamoja Sahalaa varten, niin jäädytin ihan naaman ja koko pään, kun tuulikin vielä aika paljon. Ei siinä mitään, lämmittelin jonkin aikaa tallilla sosiaalitiloissa ja odotin Tiiaa kun se oli myös mennyt tallille jo aikasemmin. Poljettiin sitten kämpän kautta sinne Sahalaan, missä kaikki muut olivatkin jo puunaamassa poneja.

Kaikki olivat valinneetkin jo kenellä menisivät ja minulle jätettiin Dropi. Sillä olinkin mennyt kerran aikaisemmin, mutta en ihan kunnolla muistanut millainen tapaus oli kyseessä. Dropia harjattiin jo, joten mä menin puunaamaan Hnyfiliä, joka olikin aika lumen peitossa. Menin ratsastamaan vasta toisessa ryhmässä, koska oltiin Tiian kanssa tultu vähän myöhässä paikalle.

Sahalan ratsastuskuvat © Reetta Harjunen

 Kentällä - niin kuin meille oltiin annettu ohjeeksi - työstin Dropia ensin hyvän aikaa käynnissä. Poni oli herkkä suusta, joten yritin pitää kädet vakaana ja pehmeinä. Se myös punki helposti enemmän vasemmalle, niin kuin edestä päin otetuista kuvista huomaa, joten yritin myös pehmitellä oikeaa puolta. Tein parit pysähdykset ja avoa molempiin suuntiin. Avotkin olivat helpompia vasemmalle, mutta myös oikealle tuntui ihan hyvältä.

Sitten menin myös tölttipätkiä, missä oli vähän ongelmia ponin pään nostamisessa. Jos en saanut sitä kunnolla ylös, ei tullut myöskään tölttiä. Dropilla oli myös olympiat toisessa, joten en ihan hirveästi halunnut ottaa kädellä. Vaihdettiinkin ohjat sitten isoimpiin renkaisiin ja sen jälkeen varsinkin lopuksi sain oikein hyvin ponille selväksi sen, pitikö mennä tölttiä vai ravia. Ravasin lopuksi vähän pidempään ja sitten loppukäynnit. Eikä tullut edes kylmä vaikka olin ensin ihan varma siitä!

Keskuksella olisi oikeasti ollut tällä viikolla kaksi tuntia, mutta maanantaina maneesin katolla oli sen verran lunta, että tunnit peruttiin. Tiistaina kuitenkin jatkui ihan normaalisti, joten eilen meidän ryhmällä oli puomitunti. Vähän yllätyksenä mun nimi luki listassa Konstan kohdalla, mutta oli kyllä mukava päästä menemään ruunalla toisenkin kerran. Haettiin ensin Katan kanssa hevosia sisälle ja sitten menin hoitamaan Konstan.

Tunti oli enemmänkin koulu/puomitunti, mutta se ei haitannut yhtään. Aluksi oli aivan hakemista, miten sillä Konstalla oikein ratsastettiin ja hevonen itse oli myös aika pinkeänä varsinkin oven kohdalla. Yritin vain keksiä sille mahdollisimman paljon tehtävää. Mentiin mm. keskiympyrällä käynti-ravi ja ravi-laukka siirtymisiä ja pikkuhiljaa meidänkin meno alkoi näyttämään rennommalta. En muistanut yhtään millainen laukka Konstalla on, mutta se oli kyllä niin mukavan tuntuinen, että olisin voinut vaan laukkailla ympäriinsä pidemmänkin aikaa.. :D

Tunnilta kaikki materiaali © Janika Niskanen

Laukkaa oli myös helppo säädellä, joten sain katsottua askelia puomille ihan hyvin. Videoista tosin huomaa, että pidän käsiä ainakin omaan silmään vähän hassusti, mutta ainakaan siitä ei sanottu mitään. Tehtiin siirtymisiä myös toiseen suuntaan ja sitten lopputunti harjoiteltiin vaihtoa puomilla mikä oli pikkuisen irti maasta.

Tämän harjoituksen aikana Konsta vasta alkoikin tuntumaan kivalta selkään. Ennen puomia piti aina ohittaa ovi, mikä oli vähän jännää, mutta hyvin sain silti lähestyttyä. Ensimmäiseltä puomilta toiselle oli kolme askelta, mihin sain tulla melko lyhyessä laukassa ja tämä onnistui hyvin. Vaihdot myös tulivat joka kerta, mutta itse tein vähän liian suuren numeron siitä vaihdosta. Piti siis keskittyä tahdin säilyttämiseen myös vaihdon jälkeen.

Tehtiin vaihtoja ensin vain yksi kerrallaan, mutta sitten myös samassa tehtävässä molempiin suuntiin. Ekalla kerralla tämä onnistui hyvin, vähäsen vain taas vauhti kiihtyi vaihtojen jälkeen. Viimeisellä kerralla ensimmäinen vaihto onnistui hyvin, mutta sitten onnistuin hävittämään toisen jalustimen jalasta, joten jatkoin tehtävän loppuun yhdellä. Askel ei sopinut vaihtopuomia edeltävälle puomille, mutta siitä sain taas jatkettua sujuvat kolme ja vaihto onnistui ihan hyvin. Sen jälkeen loppuverryttelyt, missä tuli taas sellainen tunne, että olisi voinut jatkaa vaikka kuinka kauan! Tunnilla kuski oli välillä vähän hukassa, hevonen oli hieno ja loppuraveissa meno alkoi näyttämään jo ihan jopa ratsastukselta.

 Ensi maanantaina onkin estevalmennus, en vielä tiedä yhtään kenellä sinne menen. Siitä kuitenkin sitten seuraavalla kerralla!

Janika otti myös vähän videoita, mistä kokosinkin pienen koosteen tunnista. Tässä näkyy nyt vain pari puomin ylitystä ja pari vaihtoa, mutta halusin jakaa nämä täälläkin. Kiitos Janikalle näistä materiaaleista!

300. Vuoden ratsastuskausi avattu

Viime tiistaina suuntasin takaisin tänne Rautalammille ja täällä olikin vastassa kunnon talvi! Keskiviikkona alkoi koulu ja sopivasti samaisena päivänä myös tämän vuoden ratsastukset. Aloitettiin koulutunnilla ja ensin oli vähän arvoitus, kuka menisi kelläkin, koska listaa ei ollutkaan seinällä eikä sitä myöskään tullut siihen ihan heti. Saatiinhan me sitten onneksi kuulla omat ratsut ihan ajoissa ja minulle annettiin Kerttu.

En tiedä miksi, mutta mua alkoi ensin jännittämään kun menin hoitamaan Kerttua. Toki siitä oli taas melko pitkä aika, kun olin mennyt sillä viimeeksi ja ehkä ajattelin myös, että tamma voisi olla astetta energisempi jos se oli liikkunut loman aikana kevyemmin. Onneksi se jännitys hälveni sitä mukaa kun piti tehdä kaikki asiat ripeästi, jotta ei myöhästyttäisi.

 Heti tunnin alussa tuli hyvä fiilis, kun alkuverryttelyt onnistuivat niin hyvin! Mentiin vain ihan sikin sokin ympäri maneesia, taivuteltiin ja väistätettiin hevosia. Ei tehty mitään järkevää tietä, ja tykkäsin tästä harjoituksesta tosi paljon. Sain Kertun rennoksi niskasta, missä en ole ikinä aikaisemmin onnistunut. Toisaalta, viime aikoina olen myös tajunnut oikeasti sen tuntuman ja miten rentoutan käsivarret.

Tehtiin sitten keskiympyrällä paljon siirtymisiä kaikissa askellajeissa. Siinä homma vähän levähti, kun oma kunto alkoi loppumaan ja Kerttu oli menossa turhankin reippaasti eteen. Yritin istua tamman isoissa liikkeissä, vatsalihaksia särki paljon ja rupesin taas jännittämään koko käsivarsia. Sain kuitenkin muutamia hyviäkin pätkiä, mitkä tuntuivat oikeasti kivoilta selkään. Kerran vähän pölähdettiin ohi etummaisesta, kun Kerttu keksi jotain tosi pelottavaa, mutta vain sen kerran. Loppuravit suoritettiin ratsastamalla eteen-alas, ja tämä alkutunnin erittäin hyvä fiilis palasi takaisin, kun sain Kertun rennoksi ja venyttämään oikein kunnolla kaulaansa.

 Eilen lähdin tallille mukaan, kun Tiia ratsasti vuokrahevosensa Jaaneten. Alunperin mä olin ihan sen takia mukana, että Tiia ajatteli mennä puomeja ja olisin ollut niitä suoristelemassa. Suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut, koska ei päästykään maneesiin ja näin mentiinkin sitten ihanan lumiselle kentälle. Siellä tuli sellainen kunnon talvinen fiilis kun rämmin polvia myöten hangessa keskemmälle kenttää. Jaanettekin sai jumppailla kunnolla! Tiia meni kentällä ympäriinsä kaikkia askellajeja ja mä pyörin kameran kanssa.

 Kun tultiin pois kentältä, niin muutamat hevoset riehuivat tarhoissaan, joten tottakai suunnistin heti kuvaamaan niitä. Tai oikeastaan vaan Cassua, kun se oli siinä lähimpänä ja riekkui paljon. Arttukin meinasi siinä innostua, mutta ei sitten kuitenkaan jaksanut. Cassusta kuvia olisi ollut lisääkin, mutta en viitsinyt tähän kaikkia tunkea. Kertokaa toki mistä kuvista pidätte eniten!

 1.

 2.

 3.

 4.

 5.

 6.

 7.

 8.

 9.

 10.

 11.

 12.

 13.

 14.

 15.

 16.

17.

Tänään olisi pitkästä aikaa vuorossa reissu Sahalaan, kun siellä on liikutettavia poneja. Viimeeksi olin siellä avustajana vaelluksella joskus lokakuussa. Mennään pienellä ryhmällä ratsastamaan ponit läpi kentällä ja siitäkin ehkä sitten jotain ensi postauksessa.

Vuosi 2015 - blogiin muutoksia

Jälleen yksi ensimmäinen päivä uutta vuotta taas takana päin ja tuleva vuosi 2015 tuo mukanaan myös muutoksia tähän blogiin. Ei varsinaisesti mitään suuria, mutta vähän kuitenkin. Olen nimittäin jo aika pitkään miettinyt, että kulutan blogiin hirveästi aikaa, liiankin paljon. Mietin joskus ihan hirveän tarkasti, millaisia postauksia teen ja käytän sitten niiden toteuttamiseen sitäkin enemmän aikaa, milloin helposti alkaa opiskelukin kärsiä.

Ajattelin siis vaihtaa tämän postaustahdin, mikä ennen on ollut aina melko tiheä - tosin, viime kuukausina vähentynyt - ihan sellaiseksi rennoksi. Tyylillä, että teen postauksia silloin, kun niihin on aihetta tai uutta materiaalia. Niitä tulee varmasti siis harvemmin, mutta todennäköisesti kirjoitan ne sitten tarkemmin ja muutenkin huolellisemmin. Jotenkin olen koittanut ajatella, että mulla ei ole mitään aikataulua, milloin uuden postauksen pitää taas olla täällä, mutta silti tulee hirveä kiire saada jotakin aikaiseksi jos en ole pitkään aikaan kirjoitellut.

Lisäksi, kuten heti blogin alussa ajattelin, niin kirjoitan edelleen tätä blogia lähinnä itselleni. Toki myös teille lukijoille, mutta olen ehkä vähän liikaakin yrittämällä yrittänyt keksiä jotakin postausaiheita erikoispostauksiin. Niitä on yleensä ainakin kiva tehdä, mutta tästä eteenpäin toteutan niitäkin harvemmin. Poikkeuksena tietenkin teidän toiveet, koska toivottuja postauksia on erityisen mukava toteuttaa! Täällä on kuitenkin ollut melkoisen epäaktiivista jo useamman kuukauden, joten ajattelin nyt tämän olevan paras ratkaisu. Tästä jatkan ihan rennon blogin pitämistä, mihin tulen kirjoittelemaan/julkaisemaan videoita kun siltä tuntuu. :)

Hyvää alkanutta vuotta 2015!