Vuosi 2015 meni aivan älyttömän nopeasti, mutta se myös piti sisällään paljon kaikenlaista. Eilen kävin vielä pitkästä aikaa ratsastamassa Vironmäellä ja tänään vietetään serkkujen kanssa Uutta vuotta. Tästä vuodesta teen vielä myöhemmin postauksen, jossa kokoan kaikki tärkeimmät tapahtumat hevosten kanssa kuukausittain. Viettäkäähän kaikki oikein hauska vuodenvaihde!
Impalasta mulla on todella vähän kirjotuksia, vain yksi kesäleiriltä 2009. Menin sillä kuitenkin useamman tunnin ja kaikista eniten muistan sen, miten laiskana pidin ruunaa. Se osasi kuitenkin olla myös reipas, joskus vähän liiankin. Puistoesteillä Impala nimittäin innostui joskus turhankin paljon ja vei ratsastajaa. Siksi en päässyt sillä koskaan niitä testaamaan. Impala oli äärimmäisen kiltti, niin karsinassa kuin ratsastaessakin, ainakin näillä perus koulu- ja estetunneilla. Mitä nyt joskus se tuppasi olemaan melko jyrä jos jokin asia ei kiinnostanut, kun eihän pikku-Alisa mahtanut silloin niin isolle hevoselle mitään..
Viimeiseltä tunnilta Impalan kanssa muistan jonkin verran juttuja. Olin silloin korvaamassa jotakin omaa tuntia, eli en mennyt vakkariryhmässä vaan yhdessä aikuisten ryhmässä. Tehtiin töitä eniten keskiympyrällä ja sain silloin Impalan liikkumaan yllättävän reippaasti koko tunnin ajan. Laukatkin onnistuivat kivasti ja jäi kyllä mukava tunne vikasta tunnista ruunan kanssa!
Impalalla oli todella tasaiset liikkeet ja leveä selkä, joten sillä oli oikein kiva mennä ilman satulaa. En tehnyt ruunan kanssa mitään sen erikoisempaa, kuten mennyt kisoja tai puuhastellut jotakin hoitopäivinä. En myöskään tainnut mennä sillä koskaan esteitä, koska en muista yhtään millanen se olisi niillä ollut. Mukava hevonen oli kuitenkin, ja on varmasti vieläkin nykyisessä kodissaan.
Kirjoituksia Impalasta
(Kesäleiri 2009)Seuraavaksi (tiistaina) menin Impalalla koulua ilman satulaa. Impala oli.. arvata
saattaa: laiska xD Mentii sulkutaivutuksia ja Impala vaa jyräs.. :/
Vimpula oli ensimmäinen iso hevonen jolla ratsastin, kun kasvoin tarpeeksi pitkäksi. Ruuna olikin täydellinen aloittelijoiden ratsu, mutta myös kokeneemmat saivat siitä paljon irti. Vimpula oli todella kiltti karsinassa, mulla oli ongelmana vaan se varusteiden laittaminen kun olin niin lyhyt. Kun sain sitten laitettua ruunalle itse suitset, niin se oli mun mielestä jotenkin niin mahtavaa.
Mulla ei ole mitään muita ratsastuskuvia Vimpulan kanssa kuin nuo ylemmät. Menin sillä kuitenkin paljon, se oli sellainen kunnon luottohevonen jolla pystyi mennä mitä vaan. Hassua, kun mulla ei ole paljoa kirjoituksia Vimpulasta.. Mun mielestä menin joskus jotkut kisatkin sillä, mutta en ainakaan ole sijoittunut joten en kyllä ole yhtään varma. Kokeneemmat ratsastajat saivat Vimpulan toimimaan kivasti koulussa ja esimerkiksi puistoesteille sillä uskalsi lähteä hyvin yksinkin.
Mun viimeinen ratsastus Vimpulalla oli kahden tunnin maastoreissu keväällä 2012. Siitä mulla onkin kirjoitus tuossa alempana. Olisin tietenkin halunnut reissuun Kertun, mutta olin mennyt tammalla samanlaisen maaston jo edellisenä vuonna, joten tällä kertaa menin Vimpulalla. Se olikin kiva ja oikein varma ratsu, joten siksi johdinkin kaikki pätkät maantiellä.
Anna & Vimpula
Kirjoituksia Vimpulasta
(Kesäleiri 2009) Toisella tunnilla (maanantaina) menin Vimpulalla puomeja. Se oli kiva. :) Vähän kompuroi jollain kavaleteilla mut ei muuta.
(20.5.2012) Tänää klo. 12:00 oltii tallilla ja lähettii kahen tunnin maastoo! :D En päässy Kertulla nytte, mut menin sitte Vimpulalla. Olihan se ihan kiva! Laukattii aina välillä ja ravattii enemmän. Sit tietysti käveltii et hevosetkii sai levätä. Hiekkateillä menin jonossa kuudentena, aika siinä keskellä, mut sitte maantiellä mä menin Vimpulan kaa aina eka ku se on nii varma. Mut hyvin meni ja oli kivaa!! :)
Vilmalla menin tasan kolme tuntia vuonna 2011. Aluksi en mennyt sillä todella pitkään aikaan, koska tamma kuului vähän haastavampien hevosten joukkoon. No, sitten kun menin sillä niin mentiin revittelemään ihan kunnolla maastoon ja taisin mennä vielä ilman satulaa. Kun jotenkin muistelen, että toiset - jotka olivat jo Vilmalla menneet - sanoivat mulle, että sillä on ihan helppo pysyä ilman satulaa. Tamma on Mitun emä ja myöhemmin oli tosi hassua huomata, että myös Rupiini on sen varsa.
Tämä ensimmäinen maastoreissu on jäänyt tosi hyvin mieleen, koska Sanna johti meitä yhdellä yksityisellä puokilla, joka pinkoi kyllä niin lujaa vauhtia, että suokeilla oli vähän vaikeuksia pysyä perässä. Mutta perässä pysyttiin ja kovaa mentiin! Olenkin kirjoittanut, että en ollut koskaan laukannut niin kovaa, enkä ole tainnut laukata sen jälkeenkään. Vilmalle revittely ei tuottanut ongelmia, koska se oli muutenkin enemmän menevää tyyppiä.
Seuraavalla tunnilla menin Vilmalla ilman käsiä esteitä ja sekin on jotenkin jäänyt hyvin mieleen. Mentiin vauhdikkaasti ja kaikista linjan esteistä hienosti yli, tamma oli kyllä oikein kiva! Tämän tunnin jälkeen menin sillä vielä yhden koulutunnin, mutta sitä en yhtään muista, kun ei siitä ole kirjoituksiakaan. Muistan vaan sen verran, että Vilma oli melko vaikea saada taipumaan kunnolla ja se tarjosi helposti taivuttavasta pohkeesta vain kovempaa vauhtia.
Kirjoituksia Vilmasta
(6.3.2011) Korvasin tiistaina yhen pakkastunnin ni mentii ekal tunnil maastoo ja menin Vilmal ja-me-mentiin-KOVAA!! En oo varmaa ikinä laukannu nii lujaa! :D Ku Sanna johti yhellä puoliverisellä ni se vähä pinko laukoissa ja suokit yritti tietty pysyy perässä. xD No, sit se heppa oli myös aika hölmö ni yhen kerran se pysähty melkee suoraa laukasta ja hyvä ettei törmäilty. Sit yhen kerran se pysähty ihan suoraa ravista ja me mentii sellassee kalanruoto-kuvioo et eka oikeelle, toka vasemmalle, kolmas oikeelle.. jne. :D Oli kyl KIVAA!! :)♥
(24.11.2011) Eile oli ratsastus ja menin... Vilmalla! :D En ollu menny sil muuta ku kerran maastossa. Mut mentii ilman käsii esteitä ja meni kyl aika hyvin! Mut ens koulutunti voi olla vähä vaikee ku Vilma ei oikee taivu ja on kovasuinen.. :P Noh, sen näkee sitte.
Nyt halusin tulla nostamaan esille muutamia vanhimmasta päästä olevia videoita, joita mun Youtube-kanavalta löytyy. Tein tilin Youtubeen 6.10.2012, milloin aloin innostumaan enemmän myös bloggaamisesta. Ensin julkaisin kanavalla lähinnä joitakin koira- ja kissavideoita, mutta aika pian siirryin hevosaiheisiin videoihin. Ja yhdessä vaiheessa olinkin todella aktiivinen, siis en ymmärrä miten jaksoin/ehdin kuvata silloin kokonaisen myweek -videonkin! Vaikka nämä vanhat videot ovatkin jotkut aika hirveästi editoitu, niin on näitä vaan niin kiva katsella kun palaa mieleen kaikkia ihania muistoja. ♥
Tämä on aivan ensimmäisiä videoita, mitä väsäsin elokuvatyökalulla. Tässähän on ihan vaan kuvia peräkkäin, mutta mä niin muistan miten tyytyväinen olin kuvien ja musiikin rytmitykseen silloin, vaikka huomaahan tuossa nyt vaikka mitä virheitä. Videossa esiintyy siis yksi lämminverinen, jota kävin silloin liikuttamassa useamman kerran.
Tämä taas on mun ensimmäinen kunnon tallivideo, mikä on edelleen mielestäni ihan kiva. Ainakin kuvasin silloin tosi tarkasti kaiken mitä tein. Ehkä vähän liiankin tarkasti, niin kuin tuota suitsien putsaamista on vähän turhan kauan. Mutta kivoja pieniä videopätkiä siellä täällä, vaikka kamerakaan ei ollut silloin vielä mikään kummoinen. Tosta valkusta Mitun kanssa mulla olisi tällä hetkellä enemmänkin videoita, mutta videon tekovaiheessa en ollut vielä saanut niitä. Tuona päivänä aamulla oli -30 astetta, mutta onneksi lämpötila sentään vähäsen nousi päivän mittaan. Valmennuksessa tuli kuuma!
Tän olemassaoloa en kyllä yhtään muistanut. Enkä myöskään muista mikä mulla oli ideana tän tekemisessä, ehkä vaan joku vähän muokatumpi video. Nimikin on tosi mielikuvituksellinen... Enkä ymmärrä mikä toi "believe" juttu on, kai halusin vaan vaihtaa tekstiä edes vähäsen musiikin mukaan. Muuten tossa lukee koko ajan blogin ensimmäinen "nimi", enemmänkin mietelause "If people say it's just a horse, they just don't understand." Plussaa tässä on ainakin se, että videot ja kuvat menevät ainakin jotakuinkin musiikin tahdissa.
Toinen kunnon tallivideo minkä oon tehnyt. Toi musiikkien vaihtuminen on aika jännä tossa kun hevosia irtojuoksutetaan pihalla.. Muuten tässä on ehkä mun mielestä kivempia videopätkiä ja tulee hyvin esille yhdenlainen hoitopäivä, joita Vironmäellä aina oli silloin lauantaisin. Tykkään etenkin videon alusta. Tolla kerralla oli ohjasajokurssi nro. 2 ja Kerttu oli jälleen niin mahtava siellä, kuten oli myös ensimmäisellä kerralla. Voi kun olisi tälläkin hetkellä noin paljon lunta..
Tää on taas näitä mun ensimmäisiä muokatumpia videoita, jotka jäivät usein melko lyhyiksi. Mun teki aina hirveästi mieli editoida videoita, mutta silloin ongelma oli ihan sama kuin nytkin: en löydä millään sopivaa ja itselleni mieluisaa musiikkia.. Tässäkin videossa on vaan tuollanen ihme jumputus, mutta tää video on siis muuten aika hauska. Kivoja pätkiä varsinkin juuri tuo yksi Mitun kanssa estevalkuista, mikä ei löydy tuolta ylempää videosta, sekä kouluratavideot Yvonnen kanssa.
Hmm. Empä ole näköjään tarkemmin katsonut / miettinyt ton biisin sanoja, mutta sen muistan miten tyytyväinen olin silloin lopputulokseen kun sain tämän valmiiksi. Meneehän tuossa videot kivasti tahdissa ja on tämä noihin ylempiin muokatumpiin videoihin vielä paljon muokatumpi. Biisi ei kyllä omaa korvaa miellytä enää yhtään.
Viime vuonna pyöri tälläinen kesän suosikit -haaste, mihin myös mut haastettiin ja tein siitä postauksen. Sitä oli niin kiva tehdä, että ajattelin nyt toteuttaa viime kesästä ihan samanlaisen postauksen. Itselläni ainakin on jo kova ikävä kesää tämän kurakelin keskellä. Lumi ja kunnon pakkanen kelpaisi kyllä myös, mutta eipä niitä näy. Jos joku muukin innostuu tätä kautta tällaisen taas tekemään, niin siitä vaan!
1. Suosikki matka
Espanjan reissu serkkujen kanssa, tottakai! Eipä muuten tullutkaan hirveästi matkailtua kesällä. Espanjassa en ollut ensimmäistä kertaa, mutta ihan uudessa paikassa oltiin nimeltä Lloret de Mar. Enkä ollut vielä koskaan käynyt Barcelonassa, nyt tuli sielläkin seikkailtua metrolla ympäriinsä!
2. Suosikki tapahtuma
Suosikki tapahtumaksi voisin sanoa mun ja Nooran reissun muutamaksi päiväksi tänne Rautalammille. Sitä oltiinkin suunniteltu jonkin aikaa ja kun oma kämppä oli sitten valmiina niin meidän suunnitelma kävi toteen. Käveltiin muutaman päivän aikana paljon, kuvattiin hienoja auringonlaskuja ja käytiin keskuksella tunnillakin. Oli kyllä hauskaa!
3. Suosikki ratsu
Ratsastin kesällä tasan kaksi koulutuntia, Ranella Vironmäellä ja Hildyllä Rautalammilla. Ainiin, menin mä yhdellä yksärillä myös kerran, siitä ei ole mitään kuvia. Suosikkiratsuksi sanon kuitenkin Ranen, sillä tunti onnistui parhaiten mitä on koskaan onnistunut! Alkuverryttelyissä vielä vähän heräiltiin kumpikin, mutta sitten alkoi sujumaan kivasti. Tehtiin silloin mm. väistöjä ja pituushalkaisijaa.
4. Suosikki hetket
Tähän voisi laittaa miljoona eri juttua, mutta nostan nyt muutaman tarkemmin esille. Suosikkeihin kuuluu se, kun käytiin Nooran kanssa useamman kerran ihan vaan syömässä jätskit. Oltiin myös Linnanmäellä, missä ostettiin nuo jäähilejuomat. Se olikin mun makuun pikkusen liian makeeta, mutta saipahan tollasen hauskan juomajutun mukaan. Mikkelissä oli tosi kiva kävellä yhtä luontopolkua joka johti kalliomaalauksille ja suosikkihetkiin pääsee myös oman kämpän sisustaminen, koska se on niin kivaa!
Parhaita hetkiä oli myös silloin, kun sain vaan olla ihan rauhassa kotona viettämässä lomaa ja kuvaamassa kaikenlaista. Aika usein paras kuvauskohde olikin tämä meidän hölmö katti. ♥
5. Suosikki kuvat
Ensin sellaiset joita en ole ottanut itse, molemmat on ottanut Noora. Ensimmäisessä tykkään tosi paljon väreistä ja Hildy on iloisen näköinen. Toisessa kuvassa on paljon tunnearvoa, koska onhan siinä mun ihan ensimmäinen lempi- ja kisaponi Rebekka II. ♥
Tykkään niin paljon sumuisista kuvista, kun taustasta tulee siisti ja rauhallinen. Lupiinit tuovat tässä kivasti väriä, eikä niistä yksikään ole mitenkään huonokuntoinen. Kuvasta olisi voinut jäädä vielä pois vasemmalla puolella oleva korkea kasvi.
Tämä on todella nopeasti näpsäisty kuva. Cassu katselee iloisena turpa söpösti vinossa ja tykkään myös taustasta kun siellä näkyy paljon samaa aitaa mikä on ihan edessäkin. Tässä on myös kivan rauhallinen tunnelma.
Tämä on ehkä omasta mielestäni paras kuva Espanjasta. Suihkulähde näkyy vielä kokonaan, mutta vasemmalla näkyy myös kivasti hieno rakennus. Suuri ihmisjoukko näyttää myös omaan silmään kivalta ja tuo vähän erilaisia värejä. Kuvasta tuli ihmeen tarkka, vaikka alkoi olemaan jo melko hämärää.
Ja vielä toinen sumukuva. Tässä tykkään ihan hirmuisesti siitä, että puu ja kissa ovat tarkasti näkyvillä ja värikkäänä tuossa etualalla, mutta sitten taustalla ei näy enää mitään vaan se on ihan sumun peitossa. Nemo poseeraa juuri sopivasti puussa ja tuo kuvaan erilaisen väripilkun joka kiinnittää heti katseen. Oikeasta yläkulmasta kuva on liian puhkipalanut.
Nyt kun joulukuu on taas alkanut, niin väkisinkin tekee mieli toteuttaa tänne jotakin vähäsen erikoisempia postauksia. Tämä minun blogihan on nyt ollut aikaisempiin vuosiin verrattuna hyvin epäaktiivinen, mutta ei sen takia, etten olisi jaksanut kirjoittaa, vaan ihan omasta päätöksestä jonka tein vuoden alussa tässä postauksessa. Tälläinen postaustahti on sopinut minulle paremmin kuin hyvin, sillä aiemmin otin vähän liikaakin stressiä postaustahdin suhteen. Haluan edelleen kovasti pitää tätä pystyssä, mutta melko varma olen siitä, että blogin kulta-aika oli ja meni aikoja sitten. Toisaalta, eihän sitä koskaan tiedä.
Lukiossa alkoi nyt kolmas eli viimeinen jakso, mikä on minulle edellisen jakson tavoin melko rento. Blogillekin luultavasti jää siis ihan tarpeeksi aikaa, että pystyn tekemään joulukuun ajaksi näitä hieman erikoisempia postauksia. Lukijamäärä on tässä myös pikkuhiljaa vähentynyt koko ajan, mutta ainakin teen näitä sitten omaksi ilokseni. Näitä on myöhemmin kiva lukea!
Menin Intolla ensimmäisen kerran talutusratsastuksessa vuonna 2003, milloin aloitin ratsastuksen. Silloin ruuna tuntui kauhean suurelta ja kun kerran menin tippumaan siltä, niin en hetkeen uskaltanut mennä takaisin sen selkään. Mutta vaikka Into kuului tallin korkeimpiin hevosiin, niin luonteeltaan se oli todella kiltti ja luottoratsu. Hoitaessa ainoa ongelma pienemmille oli kavioiden nostaminen. Into nimittäin varasi aina ensin koko painonsa nostettavalle jalalle, eikä sitä saanut sitten millään ylös. En myöskään saanut pitkään aikaan laitettua ruunalle suitsia itse, kun ei ollut mitään mahdollisuuksia ylettää sen päähän.
Inton kanssa ei ole jäänyt mieleen mitään tiettyä juttua. Menin sillä niin koulu- ja estetunteja, maastossa kuin maastoesteilläkin. Yhdet estekisatkin menin 60cm tasolla vuonna 2010 ja otettiin sieltä toinen sija. Tarkemmin rataa en muista. Ruuna ei turhia kyttäillyt, mutta kyllä se lähti muiden mukaan silloin kun joku hevosista säikähti talvella maneesissa. Inton vahvuutena oli koulu ja siitä olisi varmasti saanut esille kunnon kouluratsun, jos olisi ollut vähän enemmän taitoa silloin kun menin sillä.
Into oli mukavan tasainen ja järkevä hevonen, joka toimi missä vaan. Verrattuna esimerkiksi Kerttuun, menin Intolla aika vähän ja minulla ei ole ruunasta paljoakaan kirjoituksia päiväkirjoissa. Tykkäsin siitä kuitenkin ja vielä ruunan viimeisinä vuosina köpöttelin sillä monia kertoja maneesissa ja menin joutilasmaastoissa.
Kirjoituksia Intosta (Kesäleiri 2009)Sitte torstaina menin Intolla puuhatunnin ilman satulaa. Se
oli mukava ja liikku hyvin! :) Meillä oli kisa ja eka meidän joukkue
voitti, sitte toisten. :)
(Kesäleiri 2010)Keskiviikkona mentiin kolme tuntia. Menin maastoesteitä ja
maaston Intolla, sitte ilman satulaa koulua Impalalla. Maastoesteillä
Into oli tosi mukava! Vauhtii vaa piti vähä lisätä mut hyvin meni. Sitte
taas maastoesteillä Into oli IIHANA!♥ Laukkas reippaasti ja hyppäs tosi
hyvin. :)
Topi oli vähän vauhdikkaampi tapaus. Kun se tuli muiden "pikkupoikien" kanssa tallille, niin en mennyt sillä vielä pitkään aikaan kun ruuna oli koulutuksessa. Ensimmäisenä Topista on jäänyt mieleen sen hyppykapasiteetti, sillä ruuna leiskautti yli mistä vaan ja suurella hyppykaarella. Koulupuolella se oli myös kiva, mutta sillä oli tapana vetää turpaa maahan ihan kunnolla aina välillä. Tunnin alussa se joskus myös parkkeerasi keskelle kenttää ja jumahti siihen, ainakin pienemmillä ratsastajilla. Mutta kun ruunan kanssa pääsi vauhtiin, niin kaikki pienet possuilut unohtuivat.
Anna ja Topi pukuratsastuksessa 2010
Yksi juttu mikä Topin kanssa on jäänyt erityisesti mieleen, on tietysti se mistä minulla on kuviakin. Se oli viimeisiä tunteja ennen joitakin koulukisoja, sillä käytiin vuorotellen ratsastamassa tuleva kisarata läpi koulukentällä. Kisoihin en mennyt Topilla, mutta en kyllä yhtään muista miksi se oli mulla tunnilla. Mun osalta suoritus meni kuitenkin aivan yhdeksi sähellykseksi. Itse vaan matkustelin enkä taivuttanut hevosta mihinkään suuntaan. Taisin ajatella sillon, että ei tarvitse mennä ihan kunnolla kun ei ole kisahevonen alla..
Myöhemmin olisi ollut tosi kiva koittaa jotakin esterataa Topin kanssa, kun silloin aikasemmin ei ollut tarpeeksi taitoa vähäsen suuremmille radoille. Ruunalla en siis mennyt yhtään kisoja. Ratsastin myös Topilla jonkin verran joutilasliikutuksissa.
Topi oli mahtava hiihtoratsastuksessa
Kirjoituksia Topista (Kesäleiri 2007) Noniin, Topilla mä menin maneesissa ku sato. :( Meni muuten ihan hyvin
mut Topi eka vähän vikuroi ja olis halunnu kavereiden kaa. :/ Noh.. me
mentii pääty-ympyrällä. (25.11.09) Tallilla huomattii, et mentiiki esteit ilman käsii. :S Eka jännitti.
:> Hoidin Topin, se oli kiltti. Eka ravattii pääty-ympyrällä ja
mentii puomikujaa. Sitte laukattii. Sanna nosti melkee joka kerran
jälkee. Topi oli kiva ku se hyppäs ihanasti, mut ärsyttävä ku se veti
koko ajan ohjii. Mut eipä muuta ihmeellist.
(1.12.09) Tallil harjasin Topin - se oli ottanu mutakuorrutuksen.. :3 Tunnilla
mulla oli piuhat, muilla gramaanit koska Topi vetää ohjii ja olisin
sillo ollu ihan pulassa ohjien kaa.. :D Eka ravailtii kevyttä ravii
pääty-ympyrällä. Sitte harjotusravissa H,M,B ja E kirjaimii voltit.
Toisee suuntaa sama. Sitte laukattii. Sai ite päättää mistä alottaa,
kauan laukkaa ja mihi lopettaa, mut pitkil sivuil piti mennä
pohkeenväistöö. Laukattii siis pääty-ympyröillä.
Veka kuului niihin sen ajan luotto-suokkeihin, vaikka olikin hieman säikympi tapaus. Perusluonteeltaan ruuna oli kiltti, mutta jos sen hoiti irti, niin kavioiden putsaaminen ei aina ollut niin helppoa. Kun alkoi nostamaan etujalkaa, niin Veka lähti aina pyörimään karsinassa. Jotkut tekivät niin, että he odottivat jonkin aikaa karsinan keskellä kun ruuna pyöri, koska se aina kyllästyi hetken päästä ja nosti kiltisti jalkansa. Sen jalan sai kuitenkin ylös nopeamminkin, kun vaan esti napakasti ruunan pyörimisen. Hassua ajatella nyt tuota aikaa, kun ei laitettu silloin hevosta hoitaessa kiinni vaikka se lähti pyörimäänkin, kun nykyään ihan kaikki hevoset pistetään kiinni.
Veka estekisoissa 2009
Vekalla menin yhdet estekisat 60cm tasolla. Muistan kun olin vähän yllättynyt mun ratsusta, kun yleensä menin vaan Kertulla kisoissa. Veka oli vähän sellainen tapaus, että erikoisemmille ja varsinkin uusille esteille se otti ensin kiellon. Kisaradalla oli juuri uusia esteitä, joten mun tavoitteena oli vaan päästä rata ilman hylkyä. Onnistuin tavoitteessa, koska otettiin vain yksi kielto yhdelle uudelle erikoisemmalle esteelle.
Veka oli se hevonen joka osasi aiheuttaa yleistä sekaannusta talvisin maneesissa. Toisessa päädyssä se aina joskus säikähti jotakin, milloin toiset hevoset lähtivät juttuun mukaan. Itse muistan myös, että en saanut Vekaa millään taipumaan. Pidin ruunasta kuitenkin ja menin sillä ihan mielelläni. Myös yhdet leirikisat olen näköjään kirjoitusten perusteella mennyt Vekalla, mutta niistä ei ole kyllä mitään muistikuvaa.
Taitaa olla ainoa kuva missä olen Vekan selässä. Tää on talvitapahtumasta vuodelta 2010, millon halusin mennä joka juttuun mitä oli tarjolla.
Kirjoituksia Vekasta (Kesäleiri 2007) Toiseks menin Vekalla. Eka mentii ihan vähän pellolla ja sit ilman
satulaa kentällä. Oli KIVAA! En tippunu leiril yhtää!! :D Perjantaina
oli leirikisat. Mä sain mennä eka ja menin Vekalla.:) Meni must TOSIII
hyvin. 0 virhepistettä.:):D
(Kesäleiri 2010) Maanantaina menin Vekalla koulua ja Leolla koulua. Veka oli
vähäsen laiska, eikä taipunu! Mä en saa sitä ikinä taipumaa yhtää..
>:( Mentii kiemurauria ja laukattii I:stä pääty-ympyröit.
Mestaruudet ovat takana päin ja yleisesti koko viikonlopusta jäi erittäin hyvä fiilis! Lauantaina aloitettiin koulukisoilla ja tällä kertaa mulla oli ratsuna Typyn-Taika, eli Lipponen. Menin sillä vähän aikaa sitten toisen koulutunnin ja tamma osoittautui hirmuisen kivaksi! Se tuntui aivan erilaiselta kuin silloin joskus alkusyksystä ensimmäisellä tunnilla. Päätin sitten toivoa ainoastaan sitä kisoihin ja sen sain. Menin Lipposella vielä viimeisen koulutunnin ennen kisoja ja sekin meni tosi hyvin.
Lauantailta ei ole mitään materiaalia, koska kuvaajia ei ollut. Meitä oli muutenkin harvinaisen vähän kisaamassa. Rata olisi ollut niin kiva saada videolle, mutta ei voi mitään. Onneksi sentään saa pöytäkirjan aina mukaan. Lipposella starttasi myös toinen ratsastaja ykkösluokassa, joten mä vain siinä odottelin ensin maneesituvassa, kävin sitten vaihtamassa kisavaatteet ja siirryin maneesin takaovelle odottamaan.
Lipponen sunnuntain estekisoissa
Lipponen oli aluksi pelännyt tuomarin päätyä, mutta onneksi se ei pelännyt enää myöhemmin. Verkassa tamma tuntui heti oikein kivalta. Pari kertaa piti ratsastaa vähän kovemmilla otteilla tuomarin pöydän ohi ennen kun Lipponen unohti kyttäämisen. Olin ensin ajatellut, että peruutusta täytyy treenata oikein kunnolla, kun en ollut koskaan peruutellut tammalla. Se osoittautui kuitenkin todella helpoksi, Lipponen peruutti heti kun pyysin, suoraan ja tahdikkaasti.
Suurimmaksi ongelmaksi huomasin laukkalävistäjät. Radassa kun piti tehdä kaksi kertaa lävistäjä keskilaukalla, siirtyä ennen kirjainta takaisin harjoituslaukkaan ja sitten vasta raviin. Tiesin, että harjoituslaukkaosuus ei tulisi onnistumaan, vaan siirryttäisiin heti raviin. Siksi päätinkin ratsastaa koko lävistäjät vaan eteen. Piti keskittyä myös siihen, että Lipponen ei vetäisi itseään ihan etupainoiseksi siirtymisissä. Se kun tuppaa olemaan välillä hyvinkin kova suusta.
Sitten rataan. Se meni kokonaisuudessaan äärimmäisen tasaisesti ja huomattavan paljon paremmin, mitä aiemmat saman tason radat Lillin tai Riston kanssa. En ollut koskaan mennyt tätä rataa, joten sekin oli positiivinen juttu. Uusia ratoja on niin kiva aina koittaa! Kerrankin osasin myös jopa odottaa tulokseksi ainakin yli 55%. Heikoiten suoriuduin keskiravi- ja -laukkalävistäjistä, mutta niissäkään numerot eivät mennet kuitenkaan alle 5,0. Keskikäynnistä sain 6,0.
Parhaiten radassa menivät ravivoltit, sekä kolmikaarinen. Kaikki ne menivät tahdikkaasti, mutta taivutusta olisi tarvittu enemmän. Laukkatehtävissä parissa kohtaa olisi pitänyt saada Lipponen aktiivisemmaksi takaa, mikä kyllä tuntuikin selvästi selkään. Sekä alussa että lopussa tultiin pituushalkaisijalle suoraan. Lipponen pysyi myös koko ajan ns. pidäte-peräänannossa, niin kuin tuomari on pöytäkirjaan kirjoittanut. Radasta tulikin sitten paljon paremmat prosentit mitä osasin edes odottaa ja tultiin neljänsiksi! Luokassa palkittiin kaksi.
Askellajit (vapaus ja säännöllisyys): 6,0
Lennokkuus (eteenpäinpyrkimys, askeleen joustavuus, selän jäntevyys ja takaosan työskentely): 6,0
Kuuliaisuus: 6,0
Ratsastajan asento, istunta ja apujenkäytön moitteettomuus: 6,5
Oikeiden teiden seuraaminen: 6,0
149,5p / 59,80%
Tahdikasta ja tarkkaa esittämistä. Laukassa tarvitsee voimaa taakse. Pidäte-peräänanto.
22.11. Estekisat
Sunnuntaina vuorossa esteet ja lähdin ensimmäistä kertaa 90cm radalle. En tiedä olisinko muuten mennyt, mutta päätin pistää valmennus ja kilpailukurssille tavoitteeksi puhdas 90cm, koska on noita 80cm ratoja jo tullut mentyä niin monta puhtaasti. En kyllä uskonut, että mua voisi vielä joskus kisoissa jännittää niin paljon, mitä eilen jännitti. Esteet olivat vaan 10cm "normaalia" isompia, kisaajia mun kanssa oli vain kolme, mutta en tiedä, joku siinä vaan jännitti.
Ratsuna mulla oli siis jälleen Risto, mitä toivoinkin ensimmäisenä. Hevoseen luotin täysin, koska Risto nyt hyppää mistä vaan, mutta enemmän huolestutti se miten itse pysyisin siellä kyydissä mukana. Odottelin taas pitkän aikaa, kun Ristolla meni toinen ratsastaja 80cm luokassa. Pystyin siinä katsomaan hyvin askelmääriä väleihin. Verkassa Risto tuntui ensin kovin vahvalta edestä, mutta parani siinä pikkuhiljaa.
Ensin oikeaan kierrokseen otettiin muutamia hyppyjä pienemmälle pystylle. Tulin pari kertaa vähän liian lähelle. Sitten este nostettiin oikean kokoiseksi, ja sille tuli ihan hyviä hyppyjä. Vasemmalle okserille otin pari hyppyä. Molemmat ihan hyvin, mutta itsestäni vaan tuntui etten osannut olla siellä hypyissä mukana. Olihan ne paljon pyöreämpiä kuin Iitan hypyt, Ristolla en ollut koskaan edes hypännyt näin korkeita esteitä.
Rata alkoi todella hyvin, heti ekalle pystylle ponnistuspaikka osui juuri kohdilleen. Väliin yritin saada seitsemän ja onnistuinkin, mutta kakkoselle tultiin hieman lähelle. Kolmonen ylittyi ihan hyvin, mutta sen jälkeen tulikin radan sählin osuus. Sarjalle en saanut askelta osumaan yhtään, lähdettiin a-osalle todella läheltä. Siinä moni hevonen olisi varmasti kieltänyt, mutta Risto lähti kiltisti hyppyyn. Yritin saada vain sen yhden askeleen väliin, mutta laukka ei venynyt yhtään ja räpellettiin väliin kaksi miniaskelta. Aika taidokasta. :D
Sarjan jälkeen mulla oli pasmat vähän sekasin, taidettiin olla ristilaukassakin. Tiesin, että seuraavalle olisi pitänyt tulla viidellä, mutta siinäkään en onnistunut. Videolta katsottuna ei tultukaan silti yhtään niin lähelle vitosta, mitä muistelin. No, sählääminen jatkui vielä kuudennelle. Mielestäni hyppypaikka oli ihan ok, mutta Risto vetikin sellaisen loikan, että esteen jälkeen keikahdin ihan kunnolla eteen. En onneksi yhtään niin pahasti kun vuosi sitten Iitan kanssa. Este oli okseri, niin ehkä olisi pitänyt saada hyppypaikka vähän lähempää.
Onneksi meno muuttui sitten paremmaksi. Seiska ylitettiin hyvin, vaikka sitä olin vähän pelännyt kun este oli niin hassussa kohdasssa. Lähdin siis uusintaan ja hurvittelin kasille. Sain otettua jonkin verran kiinni, kun huomasin että askel ei taas sopisi niin hyvin, mutta hieman läheltä hypättiin silti. Risto nosti hyvin etupään, mutta veti sitten kuitenkin takajaloilla puomin mukaan. Ysi oli sama este, missä mulla oli mennyt aiemmin tasapaino, mutta nyt ylitettiin se paljon paremmin.
En yrittänyt enää ollenkaan ratsastaa aikaa, kun yksi este oli kuitenkin tullut jo alas ja tiesin, että jos en vaan saisi hylkyä niin olisin kuitenkin toinen. Olin nimittäin viimeisenä radalla eikä meitä ollut kuin neljä. Tulin siis kymppi-okserille rauhassa ja siihen sainkin ponnistuksen osumaan ihan kohdilleen. Se olikin paras okserin ylitys koko radassa. Viimeinen uusinnan este oli sarja ja siihen olen erittäin tyytyväinen. A-osalle lähdettiin hyvästä paikasta, joten myös b-osa oli helppo.
Viimeisiltä esteiltä jäi siis tosi kiva fiilis. Tällä kertaa oli niin päin, että perusradalla sähläsin, mutta uusinta oli hyvä, kun viimeeksi oli juuri toisin päin. Tosin, perusrata alkoi todella hyvin. Onneksi sarjakin tuli vielä toisen kerran ja mentiin se sujuvasti, kun ekalla kerralla meno oli niin hirveää. Heti radan jälkeen siirryin palkintojenjakoon toiselle sijalle. Sijoitus ei tuntunut mitenkään erityiseltä, koska meitä tosiaan oli vain neljä 90cm luokassa ja Risto oli kuitenkin pelastanut mut niin monesta kohdasta radalla.
Onneksi sain tällä kertaa radasta videon, sillä niin kuin yleensä, niin ei meno näytä videolta yhtään niin pahalta miltä se aina välillä tuntui selkään. Mieliala nousi siis heti kun katsoin radan läpi. Se mun valmennus ja kisakurssin tavoite ei kuitenkaan nyt toteutunut, kun se yksi puomi tuli uusinnassa alas, mutta eipä tuo haittaa. Ensimmäiseksi 90cm suoritukseksi olen ihan tyytyväinen tähän!
