Pituushalkaisija täynnä puomeja

Nyt kaikki vastaamaan viereiseen kyselyyn, että saadaan selville ilmestyykö tänne joulukalenteri! Sellainen olisi tosi kiva tehdä, mutta en tietenkään turhaan tee, jos suurinta osaa ei sellainen kiinnosta. Jos kuitenkin kiinnostaa, niin olisi tosi ihanaa saada edes muutama toive luukkuaiheisiin teiltä lukijoilta! Siitä kuitenkin lisää sitten vähän myöhemmin, jos äänestätte joulukalenterin tekemistä eniten.

 Sitten eiliseen estetuntiin mistä on alhaalla myös kooste. Kiiruhdin aluksi niin nopeasti katsomaan listasta kenellä menisin, että oli pakko mennä hetken päästä uudestaan katsomaan, että olin varmasti katsonut oikein. Olinhan mä ja siinä mun nimen perässä luki Cassius! Oli tosi kiva päästä taas vähän pomppimaan ruunalla ja menin hoitamaan sitä ripeästi karsinaan. Kun harjasin kimon mahaa, niin aloin ihmettelemään kun se nosti tosi herkästi päätään ja pari kertaa vähän inahtikin. Hetken päästä ruuna ei enää reagoinut mitenkään, joten ajattelin, ettei se ollut mitään sen kummoisempaa.

 Varustin itseni ja hevosen, sitten mentiin maneesiin. Kaarrossa Cassu taas yritti kovasti hiipiä sinne ja tänne kun nousin selkään, mutta nyt pääsin satulaan ilman sitä puuneliötä, minkä päältä nousin silloin yksi kerta. Käveltiin alkukäynnit ja ravattiin molempiin suuntiin ympyröillä. Koko sen ajan Ruusu ja Tiia rakensivat esteitä ja katselin kun puomien määrä kokoajan vaan lisääntyi pituushalkaisijalla.

 Raviverryttelyn jälkeen pysähdyin H-kirjaimeen ja muut tulivat myös osastoon. Pituushalkaisijalle oli ilmestynyt siis paljon puomeja ja tultiin ensin niitä ravissa pari kertaa vuorotellen. A-kirjaimesta mentiin aina eri suuntaan, mitä edellinen. Mun reitti meinasi vähän valua aina vasemmalle, mutta rytmi pysyi aika hyvin.

 Viimeiset puomit nousivat sitten pikkuiseksi ristikoksi ja siltä piti saada laukka. Piti itse tunnustella kumpi laukka oli, että mihin suuntaan päädyssä menisi. Mä onnistuin tuntemaan laukat molemmilla kerroilla, mutta sitten kun keskeltäkin nousi yhdet puomit ja niiltä jo piti nostaa laukka, niin lähdin päädystä pari kertaa väärään suuntaan. Yksi kerta meni tosin rytmi ihan sekaisin, kun Cassu päätti loikata kunnolla vikalle esteelle ja multa lähti vähän ohjat kädestä. :p

Aina se kieli.. :p

 Tultiin siinä vielä muutamia kertoja halkaisijaa ja sujui hyvin. Lopuksi puomeja oli nostettu vielä niin, että aluksi oli viisi puomia maassa, sitten este, puomi ja este, yksi laukka-askel, este, kaksi askelta ja okseri. Kuvasta näättekin paremmin. Vikalla piti näyttää kunnolla pitkä myötäys ja tehtävä onnistui hyvin. Loppuun tehtiin perus verryttelyt ja Cassu venytti hyvin kaulaansa loppuraveissa. Ruuna ei jatkanutkaan seuraavalle tunnille, joten hoidin sen karsinassa Tiian kanssa ja kysyin vielä siitä ruunan mahasta. Se on kuulemma aina ollut tosi herkkä siitä satulavyön kohdalta, joten ei ollut mitään suurempaa hätää onneksi.

 Fiilikset tunnista ovat erittäin hyvät ja pidän Cassusta kokoajan vaan enemmän! Se on niin erilainen tapaus, millä olen tottunut menemään, että ehkä juuri sen takia ruuna on niin kiinnostava. Välillä esteiden jälkeen se päätti vähän innostua ja veti päätään alas. Karsinassakin se on semmoinen höpsö ja tutkii kaikkea mahdollista. :D

Kuvista ja videoista jälleen kiitokset Tiialle!