keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Viimeinen valmennus Vironmäellä

 Eilen ajateltiin Nooran kanssa tehdä yhteinen videopostaus, mutta ei siitä tullutkaan mitään joten sellaista ei nyt ilmestykään tänne. Tosiaan, tallilla oli Piken istunta-, koulu- ja estevalmennuksia eilen sekä tänään ja eiliseltä on satunnaisia kuvia alhaalla.

 Sitten tähän päivään ja puistoestevalmennukseen mihin menin Mitulla. En oo kai vieläkään ihan kunnolla sisäistänyt sitä asiaa, että menin juuri tänään luultavasti viimeisen valmennuksen Vironmäellä ja myös ratsastin siellä periaatteessa viimeisen kerran.. Ratsastinkin kai, ellen ikinä enää mene leireille sinne tai jatka siellä ratsastusta lukion jälkeen. Ihan hassua.. :o

 Kuitenkin, huomasin Mittua hoitaessa sen vasemman takajalan olevan hieman turvonnut ja tamma kävi talutuksessa kentällä, jotta nähtäisiin arkoiko se jalkaa. Eipä arkonut lainkaan, joten laitoin neidin aika myöhässä valmiiksi, talutin etupihalle ja nousin kyytiin. Käveltiin puistossa alkukäynnit, jonka jälkeen mentiin ympäriinsä kevyessä ravissa ja sai mennä pikkukumpareita.

Pinja ottanut suurimman osan kuvista, kiitos! ;)





 Tehtiin sitten perinteisesti satunnaisia laukkapätkiä molempiin suuntiin ja piti tulla ainakin kerran myös kumpareet, millä ei ollut vielä esteitä. Ensin mulla kesti aika kauan herätellä Mittu, mutta pikkuhiljaa tamma alkoi askeltaa tarmokkaammin. Alkuverryttelyksi tultiin karsinasta pikkuinen maassa oleva tukki oikeaan kierrokseen ja vasempaan hitusen korkeampi tukki.

 Luultavasti en muista jokaista tehtävää mitä mentiin, mutta ainakin suurimman osan. Tultiin siis alussa ainakin banketti suoraan, eli pudotus alas ja sen jälkeen korkeampi läpihyppy. Mä oon tosi huono istumaan banketin alastulossa, mutta kai se onnistui nyt ihan hyvin. Tultiin myös rengaseste, minkä perään iso nippetukki sekä muuri. Tämä rata meni kokonaisuudessaan hyvin.





 Sitten tultiin myös banketti toisinpäin, hieman vinolla linjalla ja sen jälkeen pieni puinen kolmioeste. Kun tulin Mitun kanssa kolmiolle, niin valuttiin jotenkin ihmeellisesti ihan vasempaan reunaan. Mentiin me kolmiosta yli, mutta ihan reunasta. Tultiin siis uudelleen se ja sujui paremmin. Mentiin kai heti perään samat ja kolmion jälkeen vielä karsinan puuokseri sekä kukkakärry. Okserille ei sopinut askel, joten tuli kauhea hidas kiipeämisloikka, mutta kukkakärry sujui hyvin. :D





 Sitten taidettiinkin tulla muuri, koivuriuku, pikkukumpareilta semmoinen uusi mattoeste, uusi risulaatikko sekä koivupysty. Noh, muuri sujui mulla hyvin ja tultiin ihan hyvää tahdikasta laukkaa koivuriukulle. Mittu ei sit kai nostanut oikein koipiaan, koska se veti ylimmäisen riu'un poikki sekä taisi kaataain estettä. Romutettiin siis koivuriuku, oon mä silloin aikoja sitten rikkonut Leonkin kanssa haudan puomin.. Onneksi koivuriukuja oli lisää niin sai esteen taas ehjäksi. :p


Mitun ilme.. :D

kohta romuttuu...

räks..


 Uutta mattoestettä Mittu vähäsen kuikuili, mutta päästiin kaikki loput kolme estettä hyvin yli. Tultiin sitten karsinasta suora linja eli pieni sekä iso pysty, risulaatikko ja taas mattoeste toiseen suuntaan. Päästiin hyvin yli kaikista, laukka pääsi vain ehkä vähän löysäksi. Loppuun tultiin vielä karsinan puuokseri, hauta ja pieni puupysty. Haudalla olikin nyt puomi, mitä siinä ei aina ole ja sille tulikin paljon kieltoja. Myös mulla tuli valmennuksen ainoa kielto haudalle, johtuen paljon varmasti siitäkin kun tuijotin alas.

jalat lentää ..

huij!

 Tultiin haudalle uudestaan ja pidin katseen ylhäällä, niin päästiin yli, mutta unohdin ihan viimeisen puupystyn ja tulin sen sitten pienen lisäympyrän jälkeen. Tultiin vielä pelkästään hauta, koska sillä oli ollut vähäsen ongelmia ja pääsin siitä nyt heti yli. Sitten ravattiin loppuravit, eikä voitu mennä vesihaudasta koska siellä ei ollut vettä. Käveltiin koulukentällä loppukäynnit, vietiin hevoset talliin ja hoidettiin pois. Laitoin Mitun jalkoihin linimenttiä ja kun oltiin kaikki valmiita niin talutettiin hevoset estekentän läpi tarhaan.




 Valmennus meni mun mielestä aika hyvin, välillä tietysti tuli tosi huonoja hyppyjä ja sellaisia, mutta kokonaisuudessaan oon tyytyväinen. Mittu ei ollut laiskanlössykkä niinkuin arvelin! Karsinassa sanoin tammalle pikaiset heipat ja harmitti kun Kerttu oli ulkona, niin en nähnyt sitä ollenkaan.. Tein valmennuksesta ihan tavallisen lyhyen koosteen, mutta ajattelin väsätä jossain vaiheessa vähän hienomman videon Vironmäeltä. :3




Vielä näitä kuvia muista valmennuksista.

















Siisti taivas oli pakko kuvata. :D


maanantai 29. heinäkuuta 2013

Päivä 21

 Elikkäs, tähän väliin pikainen päiväpostaus, koska seuraavaksi saatte sitten postausta Piken puistoestevalmennuksista keskiviikolta! En oo ihan varma kenellä meen niihin, koska yhdellä toisellakin on toiveena Mittu. Se olisi sitten luultavasti mun viimeinen valmennus Vironmäellä ja tuntuu vähän haikeelta.. Yritän sitten päästä aina tallille kun siellä on jotain tapahtumaa ja muutenkin! :3


Päivä 1 ; Ensimmäinen hevonen jolla ratsastin.
Päivä 2 ; Ensimmäinen hevonen jolta putosin.
Päivä 3 ; Ensimmäinen hevonen jolla ylitin esteen.
Päivä 4 ; Hevonen jota ikävöin eniten.
Päivä 5 ; Hulluin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 6 ; Kiltein hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 7 ; Hirvein hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 8 ; Hevonen jonka selkään haluaisin vielä päästä.
Päivä 9 ; Ensimmäinen lempiponi.
Päivä 10 ; Hevonen jonka kanssa olen kehittynyt eniten.
Päivä 11 ; Hevonen jolla en ole mennyt mutta haluaisin mennä.
Päivä 12 ; Uusin hevostuttavuus.
Päivä 13 ; Hevonen jolla olen hypännyt isoimman esteeni.
Päivä 14 ; Hevonen jolla on ollut onnistunein tunti.
Päivä 15 ; Hevonen jolta olen tippunut pahiten.
Päivä 16 ; Yritteliäin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 17 ; Hauskin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 18 ; Hevonen jolla on ihanimmat askeleet.
Päivä 19 ; Vaikuttavin hevonen.
Päivä 20 ; Pienin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 21 ; Suurin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 22 ; Itsepäisin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 23 ; Hevonen jonka haluaisin omaksi.
Päivä 24 ; Elämäni tärkein hevonen


 Päätin kirjoittaa tähän päivään Pikkiksestä, koska sen säkäkorkeuden ainakin tiiän. Metsäpirtissä Edi tuntui ja näytti hyvin korkealta, mutta en tiedä ruunan säkää eikä sitä taida lukea sukupostissakaan, joten kun Pikkis oli ainakin korkein Vironmäeltä niin valitsen sen.




  Suvin Into, eli Pikkis oli siis säkäkorkeudeltaan n. 172cm. Aluksi silloin joskus ihailin niitä, jotka menivät ruunalla kun se oli niin iso, eikä siitä helpoimmasta päästä. En muista yhtään milloin menin itse ensimmäisen kerran Pikkiksellä, mutta ainakaan en sillä kovin montaa tuntia mennyt. Aluksi olin hyvin varovainen sen kanssa karsinassa, kun olin kuullut, että se olisi hirmuisen vaikea hoitaa. Eipä se ollut niin hankala, mitä kuvittelin ensin.

 Tunteja mitä muistan Pikkiksen kanssa niin on ainakin 2012 tammikuussa kun se oli mun kuukausihevonen. Silloin oli taas vähäsen hankaluuksia koulutunnilla L-päädyssä ja siellä piti vielä yrittää vääntää pohkeenväistöä. Parit rallittelut mentiin ympäri maneesia, mutta pysyin ainakin kyydissä yksissä levadepukkisarjoissakin. :p



Menin silloin myös esteitä Pikkiksellä ja se sujui ihan hyvin. Viime kesänä leirillä menin Pikkiksellä puomitunnin ja ruuna oli mukava. Nyt keväällä se oli myös kerran mun kuukausihevonen ja menin sillä koulua, sekä yhden estetunnin. Muut tunnit sujuivat ihan hyvin, esim. toi miltä on kuvia, mutta se viimeinen koulutunti oli taas yhtä rallittelua ja sähläämistä.. Viimeinen tietenkin.

 Tokavika koulutunti oli ehkä paras, mitä Pikkiksellä ikinä menin. Ruuna tuntui ihan toiselta hevoselta, se totteli niin herkästi ihan kaiken mitä pyysin. Ravi pysyi rauhallisena kokoajan ja laukkalyhennyksetkin onnistuivat oikein hyvin!



r.i.p..