torstai 22. kesäkuuta 2017

Sunnuntaitreeni

Sunnuntaina Noora kiipesi pitkästä aikaa Masan kyytiin. Ensin meillä oli suunnitelmissa ottaa jotain vähän hienompia kesäisiä kuvia ponin kanssa, mutta sää ei sitten ollutkaan enää yhtään niin kesäinen, kuin se oli edellisenä päivänä ollut. Jätettiin kuvailu sitten paremmalle päivälle, jos sellaisia tässä nyt sattuisi tulemaan..

Noora ratsasti siis ihan normaalisti pellolla kunnon koulutreenin ja teki erilaisia ympyröitä, pysähdyksiä, peruutuksia, käyntiväistöjä, ravilisäyksiä sekä laukkaympyröitä. Ensin Masa tuntui kuulemma jotenkin kauhean hitaalta käynnissä, mutta kyllä poni terävöityi siinä sitten pikkuhiljaa. Sen jälkeen se tuntui liikkuvan ihan reippaasti eteen kaikissa askellajeissa. Masalla oli harjassa Nooran väsäämä hieno kaksoisletti, niin harja pysyi pois tieltä hiostamasta.


 Kaikki mitä Noora teki, meni aikalailla hyvin. Mitä nyt peruutuksissa ja väistöissä Masa oli toisinaan melko kuuro avuille pistäen vähän vastaan, tyypillisesti. Kyllä se otti hyviäkin väistöaskeliak aina välillä. Noora laukkasi aika paljon ja pitkää neljän ympyrän tehtävää. Laukat menivätkin ajoittain tosi hyvin! Masa polki hyvin takajaloillaan ja laukka oli voimakasta. Vasempaan suuntaan poni kulki myös rennosti pitkiä pätkiä. Oikealle se oli taas selvästi jännittyneempi, mutta siihenkin suuntaan tuli hyviä pätkiä. Tuota vaikeampaa oikeaa laukkaa pitää vaan edelleen treenailla ahkerasti!

Välillä Noora antoi ruunan laukata vapaammin, mutta ei tuo näyttänyt siitä erityisemmin innostuvan. Tosin, se oli silti vähän hankala saada nopeasti kiinni vaikka ei kovaa mennytkään. Sitten vain kevyet loppuhölkät pitkällä kaulalla ja sen jälkeen käytiin käppäilemässä tiellä. Siellä meni hyvin ja poni pääsi sitten pesun kautta takaisin laitumelle.
 
Lopussa poni sai viilettää vapaammin!

 Laitumella hepat ovat olleet aina kovin tylsiä, kun olen koittanut kuvailla niitä. Kun ne päästettiin vihreälle, ei kumpikaan ottanut edes yhtäkään raviaskelta. Nyt ratsastuksen jälkeen koitettiin vähän saada niitä innostumaan, mutta eipä nuo ottaneet kuin yhden kunnon spurtin. Muuten tyydyttiin vain laiskaan hölköttelyyn. Viime kesänä kun Masa veti välillä kunnon loikkia ja pukkeja laitumella.. No saa nähdä sitten kun ne pääsevät toiselle laitsalle.

Ja niille jotka ovat selanneet postausta tänne asti...
... oikein hyvää juhannusta!

Toistensa vastakohdat :D

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Raviväistön alkeita

Kesän aikana olen menossa Masan kanssa ainakin kolmelle irtotunnille Vironmäelle. Ensimmäinen niistä oli tuossa torstaina 15.6. Sitä ennen oli satanut kauheasti useamman päivän, mutta kerrankin just oikealle päivälle tuli mitä parhain sää! Päästiin siis menemään koulukentällä, missä ei kosteuden takia edes pölissyt yhtään.

Tunnin tehtäviä olivat: pysähdykset käynnistä ja ravista, peruutus, ravissa takaosan väistö ulos, nostoja ravista sekä käynnistä + pääty-ympyrän suljetun puolen laukkaaminen. Alkuun kesti hetki, ennen kun sain Masan pohkeen eteen, mutta se oli kuitenkin heti melko reipas. Pysähdykset onnistuivat hienosti istunnalla, niitä kun ollaan treenailtu niin paljon. Peruutuksissa poni vänkäsi välillä vastaan, mutta nekin paranivat kyllä koko ajan huomattavasti. Ensin kun asteltiin nihkeästi taakse ja vinoon, niin lopuksi päästiin ihan melko tasaiset neljä askelta suoraan.

 Kuvista kiitokset Jennille!

Väistöt ravissa olivatkin sitten ihan uusi juttu meille. Masa oli kuitenkin todella yhteistyöhaluinen ja olin saanut sen jo ennen väistöjä hyvin avuille. Ensin meni pari kertaa, ennen kun aloin saamaan tarpeeksi sisäpohjetta läpi, mutta sen jälkeen saatiin kommenttia, että hyvin menee. Kunhan muistin pitää ohjastuntuman ihan pehmeänä kuolainta liikutellen, niin Masakaan ei jännittynyt ja mentiin tosi nätisti. Ruuna kulki tässä vaiheessa reippaasti omalla moottorilla ja ravi tuntui todella hyvältä selkään! Ponin turpa tuppasi vain tippumaan kovin usein liian alas, joten yritin saada sen takaisin ryhdikkäämmäksi ulkokättä nostamalla.

Laukkatehtäväkin oli meille siinä mielessä uusi juttu, että en ole koskaan laukannut Masalla aina vain noin lyhyttä pätkää, kuin puolikas ympyrä. Pellolla kun laukka muutenkin leviää niin paljon helpommin. Laukkaosuuden lyhyys ei kuitenkaan tuottanut juurikaan ongelmia, kunhan olin vain nostamassa laukan riittävän ajoissa. Käynnissä meni taas hetki, että sain tehtyä nostoista terävämpiä, mutta tällä kertaa niitä tosi hyviä nostoja tuli useampikin! Ennen kun se on ollut niin hankalaa, ja terävät nostot käynnistä ovat jääneet ehkä siihen yhteen. Ravinostoissa ei ollut ongelmaa.


Masa laukkasi muuten aivan ihanasti, etenkin vasemmalle. Se ei turhia innostunut laukkaamisesta, niin kuin aiemmilla tunneilla, vaan pysyi hyvin avuilla ja kulki rauhassa. Huomattiin, että oikealle nostot olivat selvästi hankalampia. Yksi vääräkin nousi siihen suuntaan. Sekin kuitenkin parani ihan jo parin laukkapätkän jälkeen, ja sitten mentiin melkein yhtä hyvin kuin vasemmalle. Lopuksi vielä ratsastettiin eteen-alas loivilla kiemuraurilla. Kaikkiaan tunti oli tosi jees ja siihen päälle vielä täydellinen ilma, joten lähdettiin taapertamaan takaisin kotia päin erittäin hyvällä fiiliksellä!


torstai 8. kesäkuuta 2017

Seuranmestaruudet

 Nyt vihdoin vähän juttua Orimattilan Ratsastajien seuranmestaruuksista, jotka olivat tuossa toukokuun lopussa. Kisoissa oli mahdollista suorittaa tripla-mestaruus (koulu, rata- ja puistoesteet) ja osallistuin siihen Masan kanssa. Ajatuksena oli saada ponille kokemuksia uusista tilanteista, eikä mulla ollut mitään tavoitteita. Treenauskin jäi sillä tapaa vajaaksi, että en kerennyt hyppäämään ollenkaan ulkona estekentällä.

Masa jäi kaverinsa Tipsun kanssa yöksi Vironmäelle, joka helpotti paljon. Ensin lauantaina oli koulukisat, joita odotin kaikista eniten. No, Masa-poniahan jännitti ihan kauheasti. Kun pääsin estekentälle verryttelyyn, niin mulla ei hetkeen ollut oikein mitään kunnon kontrollia ruunaan. Se kyttäsi ihan kaikkea, jarrut eivät oikein toimineet, pohjeapuja en saanut mitenkään tarpeeksi hyvin läpi ja aina välillä Masa hirnui kaverilleen, joka oli viereisessä tarhassa.
 
Kuvista ja videoista kiitokset Nooralle ja Jennille!
Tällä ilmeellä mentiin varmaan suurin osa ajasta. :D

Mietin siinä jo, että mitenköhän kamalasti meidän rata tulisi menemään. Onneksi verryttely sujui loppua kohden vähän paremmin, ja pari laukannostoa tuntuivat varsinkin hyviltä. Ennen omaa vuoroani uskallettiin kävellä aitojen ympäri ja tuomarien autojen ohi. Masaa jännitti edelleen paljon, mutta muuten se tuntui jo rauhallisemmalta kuin verkassa.

Rata menikin paremmin mitä ensin verryttelyn perusteella ajattelin. Se meni vähän huonommin, kuin mitä ihan alunperin olisin toivonut, mutta toisaalta poni ei tosiaan ollut verryttelyssä yhtään niin hyvä kuin olin ajatellut, että se voisi olla. Unohdin siis sellaiset ratahaaveet ja keskityin erityisesti hyviin teihin, sekä oikeisiin askellajeihin. Näissä kahdessa onnistuttiin! Kaikista parasta radassa oli vasemman laukan nosto, sekä linja lopputervehdykseen.

Rata: Helppo C, E.B. Special 2015


Itsestäni tuntui, että pysyin rentona ja ratsastin ihan samalla tavalla kuin aina. Liikutin todella paljon kuolainta, mikä yleensä saa Masan nopeasti keskittymään olennaiseen ja rentoutumaan. Nyt se ei kuitenkaan millään toiminut, ruuna vaan mielummin vänkäsi ohjasapuja vastaan. Kaikki oli niiin jännittävää! Mutta, näin kaikkiaan olen kyllä tyytyväinen: saatiin kaikki oikeat askellajit oikeissa paikoissa ja tiet olivat kaikki siistejä. Ei oltu ihan viimeisiäkään, kun sijoituksemme oli 7/10, prosentein 58,3%!

 28.5.
 Sunnuntaina oli sitten vuorossa rata- sekä puistoesteet. Näissä kisoissa sai lähteä myös puistoon, vaikka rataesteillä hylättäisiin. Onneksi, koska olin heti ihan varma, että meidät hylättäisiin. Radalla oli useampi erikoiseste, joita me ei oltu koskaan hypätty ja niitä kun poni katsoo aina. Ei saisi ajatella näin ja radalle lähdin kyllä sillä asenteella, että nyt mennään yli! Vaan eipä toiminut. Kiellettiin ihan jokaiselle esteelle kerran, paitsi sitten viimeiselle jolle varmistin raipalla.. :D

Odotukset eivät olleet korkealla, mutta en mä ihan ajatellut, että Masa kieltäisi ihan normi pystyillekin. Poni oli aika tahmea pohkeelle, mutta esteitä lähestyttiin kuitenkin ihan hyvässä tempossa. Ruuna teki tyypillisiä nopeita kieltojaan, joissa meinasin pari kertaa keikahtaa kaulalle. Se teki sellaisen pari kertaa jo paljon ennen estettä. Eikä se edes kytännyt esteitä pahemmin, useimmin se vain teki sen pysähdyksen ilman mitään tuijottelua. Kuin se olisi ollut joku Masan päänsisäinen sääntö.


 Silloin kun päästiin yli, niin mentiin hienosti ja reippaasti. Siksi kiellot tuntuivat erittäin turhauttavilta. Kerran olin jo ottamassa raipan apuun, mutta sillä esteellä ruuna pysähtyi äkkiä jo kauempaa, enkä ehtinyt tehdä mitään. Ehdin kuitenkin näpäyttämään raipalla ennen viimeistä pystyä, joka tosin oli sellainen jonka Masa olisi ehkä jo ylittänyt muutenkin. Radalla tuntui tosi turhauttavalta, mutta sen jälkeen oikeastaan vain nauratti. Erittäin inhottava tapa tuollainen kyllä on, siitä pitäisi päästä eroon.

Puistoon varauduin jälleen useisiin kieltoihin, mutta nyt sain sentään yllättyä positiivisesti, onneksi! Radassa oli yhdeksän estettä, joihin kuului mm. myös banketti, silta, iso kukkula sekä vesihauta. Hyppyjä oli vain viisi. Ensimmäiselle kielto oli arvattava, se oli uudenlainen pystyeste pienellä kukkulalla. Sen jälkeen alkoi kuitenkin onnistunut putki: päästiin radan tokavikalle esteelle puhtaasti! Banketti ylittyi reippaasti ja suurin yllätys oli se, että ylitettiin heti punainen kolmio sekä muuri! Ehkä se yksi puistotreeni aikaisemmin tuotti tulosta?

Masan ilme ennen veteen menoa..

Sillalle oli vähän jännittävää mennä, mutta kieltoa sille ei tullut. Toinen kielto tuli vasta sille tokavikalle esteelle, joka oli puinen penkki. Siihen paistoi aurinko ja penkki loisti kirkkaasti. Varauduin kieltoon, vaikka poni laukkasi reippaasti estettä kohti. Sillehän se sitten kielsi ihan lähellä. Meitä ei tosin oltu periaatteessa vielä hylätty, koska arvostelussa sallittiin kolme kieltoa. Ei kuitenkaan taidettu muuten olla pistelaskuissa enää mukana, kun meidät hylättiin rataesteillä.

Toisella kerralla mentiin hienosti penkistä yli ja viimeisenä oli vesihauta. Vaikka Masa siellä viimeeksi tykkäsi ollakin, niin nyt piti taas katsoa tarkasti mihin sitä oltiin menossa, kuten kuvasta huomaa. Mentiin vesi sitten rauhassa käynnissä, mutta koko ajan edettiin joten ei kieltoa siitäkään. Sitten vain ravilla maaliin ja oikeasti tämän radan jälkeen oli kyllä tosi hyvä fiilis! Masa oli ihan erilainen kuin esteradalla: innoissaan menossa esteitä kohti ja herkkä pohkeelle.

Eli eipä nämä mestaruudet kovin hyvin menneet, mutta poni sai kisakokemusta ja paljon uutta nähtävää. Kesän ajan ollaan varmaan muuten hyvin rennosti, mutta muutamalle irtotunnille olen ilmoittautunut sekä heinäkuun kenttävalmennus voisi kiinnostaa, jos sieltä löytyy sopiva ryhmä meille!


keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Pelottavia puistoesteitä

 Lauantai 6.5.

Jos kerta aion osallistua kuun lopussa OrRan seuranmestaruuksiin, niin täytyihän ne puistoesteetkin tehdä Masalle tutuksi! Pelottavia esteitä olikin, nimittäin ihan vaan paria lukuun ottamatta kaikille tuli ensin kielto. Muille esteille vain se yksi, mutta haudalle tuli sitten vaikka kuinka monta kieltoa. Alku lähti hyvin käyntiin, kun yritin ylittää kahden tukin sarjaa, niin enköhän mä tullut heti ekalla kerralla alas, kun poni loikkasi sen verran ilmavasti ja päätti vielä väistää sarjan B-osan.. :D

No, alkuhankaluuksien jälkeen alkoi onneksi sujumaan paremmin. Melkein kaikille se yksi varmistuskielto täytyi ottaa, vaikka kuinka olisin näyttänyt esteen Masalle jo aluksi ja yrittänyt kannustaa sen ekalla kerralla yli. Ei siinä mitään, kaikki sitten ylitettiin aina tokalla kerralla reippaasti ja ilmavasti. Kisoissa kun sillä ei vaan pitkälle pötkitä. Tyytyväinen olen siihen, että laatikko - nippetukki -linja onnistui ilman kieltoja tukille, siististi viidellä askeleella.


 Ruunan hypyt olivat kyllä tosi kivan tuntusia. Se nosti reilusti jalkojaan ja hyppäsi pyöreästi. Mikään muu este ei ollut niin kauhean pelottava, kuin hauta, josta päästiin siitäkin sitten lopulta yli. Yhden muutaman esteen radan otin lopuksi ja päästiin kaikista yli, joskin viimeiselle muurille Masa oli jo kieltämässä, mutta ei enää ehtinyt joten hyppy oli sen mukainen. Lyhyt rata näkyykin videolla. Vesihautaan päästiin pienen ihmettelyn jälkeen, ja ravattiinkin se kerran läpi. Ihan viimeiseksi jäätiin tietysti polskuttelemaan sinne ja sehän oli kivaa! Poni mm. upotti koko turpansa veteen.

Seuraavaksi mulla on sellainen tilanne, että en pääse viikkoon liikuttelemaan Masaa Rooman matkan, sekä pääsykokeiden takia. Sitten näiden jälkeen onkin jo toukokuun vika viikonloppu ja seuranmestaruudet! Osallistun tosiaan Masalla II-luokkaan ja Tripla-mestaruuteen, johon kuuluu sekä koulu-, este-, että puistokisat. Ihan vaan harjoittelumielessä mennään, hieman uusia kokemuksia ponille. Estekentälläkään ei olla vielä koskaan hypätty, että saa nähdä monennelle esteelle päästään.. :D

Seuranmestaruudet:
27.5. Koulukisat: Luokka II; Helppo C EB Special 2015
28.5. Rataesteet ja puisto: Luokka II; 50-60cm
 
Radan jälkeen tulin vielä muurin uudelleen ja se ylittyi tosi hyvin!


lauantai 13. toukokuuta 2017

Kouluaidat tutuksi

Tuossa viikko sitten Noora päätti ratsastaa Masan Vironmäellä, ja siinäpä oli hyvä hetki tutustuttaa poni myös kouluaitoihin. Ensin se niitä tuijottikin hetken aikaa, mutta aika pian ruuna tottui ja pysyi sitten ihan suorana uralla. Muuten poni oli aika reipas, vaikka ilma oli kovin lämmin ja kenttä pölysi jonkin verran. Laukoissa Nooralla meinasi jo olla välillä ongelmia saada poni nopeasti takaisin käyntiin. Ne tekivät siis mm. käyntisiirtymisiä ympyröillä, pituushalkaisijaa jossa pysähdyksiä, voltteja ja laukannostoja käynnistä sekä pääty-ympyröitä laukassa.

Nostoissa olikin taas haastetta, että ne olisivat olleet teräviä. Muutamia hyviä nostoja kuitenkin tuli, ja muutenkin Masa oli kuulemma mukava ratsastaa ja etenkin raviosuus meni välillä tosi hyvin! Tässäpä nyt kuvat ja videot Nooran reissusta.