perjantai 13. tammikuuta 2017

Kuulumisia

Kun kelit ovat mitä ovat, niin Masan liikutuskin on kovin epäsäännöllistä eikä useinkaan pysty treenaamaan kunnolla. Tälläkin hetkellä tiet ovat äärettömän liukkaita sekä pelto on aivan koppurainen, joten siellä ratsastaminen ei tee paljoa hyvää jaloille. Yhdessä vaiheessa satoi sentään ihan mukavasti lunta, vaikka pakkaslunta olikin, mutta silloin pääsin vääntämään koulua pellolle parina kertana. Kirjoittelen nyt vain huvikseni vähän enemmän kuulumisia tänne muistiin, mitään erikoisia uusia kuviakaan ei juurikaan ole.

Ekalla kerralla Masa ei suostunut miltei edes kävelemään aluksi. Sillä oli kauheasti virtaa eikä sääkään auttanut yhtään kun oli melko tuulista ja kunnon lumipyry. Pienen matkaa tiellä mennessäni ponin piti mukamas tuijotella kaikkea mahdollista, mutta pellolla se sentään ei enää säikkynyt mitään vaan tyytyi vain kiihdyttelemään. Ravi oli varmasti aika koomisen näköistä hetken aikaa. Jouduin ottamaan sitä vahvasti kiinni, koska lumen alla kuitenkin edelleen tuntui kaikki möykyt jonkin verran ja meinattiin kompuroida aina välillä. Aloin työstämään molekyylikuviota, taivuttelin ponia sinne tänne tehden välillä pientä volttikahdeksikkoa ison ympyrän sisälle. Ja kuten aina, melko nopeastihan se Masa alkoi tulemaan avuille ja keskittymään olennaiseen, sekä siihen mihin pisti jalkojaan. Ruuna tuli pehmeämmäksi suusta ja pystyin antamaan pohjeapuja ilman, että se tarjosi samantien lisää vauhtia.

Korvakuvia ja lisää korvakuvia!

Tuona kertana otin laukkaa myös vähäsen, ihan vain suurehkolla ympyrällä. Yllätyin oikeasti, miten rauhallisesti Masa liikkui heti ensimmäisestä nostosta lähtien! Se ei ole varmaan koskaan ollut kokonaisuudessaan noin rauhallinen laukkatehtävän ajan, yleensä aina ensimmäiset neljä laukkaosuutta mennään aika haipakkaa kyytiä. Nyt tuntui, että sain laukan pysymään koossa koko ajan, Masa kulki rentona ja laukkasi vahvasti. Tästä se sai lopuksi hurjasti kehuja.

Toisena kertana tein ensin lumeen suuren kentän, missä treenasin ensimmäistä kertaa puolikkaita etuosakäännöksiä joka kulmassa. Kun ollaan tehty peruutuksia nyt niin paljon, niin poni tarjosi ensin pari kertaa sitä. Yritin olla oikein pehmeä suusta, pidättäen vain nopeasti jos ruuna tarjoutui lähtemään eteen päin. Heti kun se väisti vähänkin takaosallaan, se sai paljon kehuja ja nopeasti poni teki juuri niin kuin piti. Se tosin tuntui hieman kyllästyvän välillä ja viskeli päätään. Ravissa tein suuria pääty-ympyröitä, joille lyhyitä käyntisiirtymisiä sekä pysähdyksiä. Kehitystä huomasi näissäkin todella paljon! Ensin Masa vänkäsi paljonkin vastaan pysähdyksissä, mutta lopussa - varmasti jo tehtävän arvaten - mun ei tarvinnut miltei pidättää kun vain istunnalla. Tosin, päätin tehdä pysähdyksiä vähän muuallekin, ettei poni ihan arvaillut, niin nekin sujuivat kyllä paljon paremmin kuin aluksi.


Laukkasin kahdeksikolla, vuorotellen kumpaankin suuntaan. Nyt Masa otti taas kerran kovasti kierroksia ensimmäisissä nostoissa ja kesti hyvän tovin ennen kun sain laukkaan haluamani rauhallisuuden. Vasen on ollut mulle aina vaikeampi nostaa Masan kanssa ja tälläkin kertaa nousi väärä muutaman kerran. Jonkin ajan kuluttua huomasi, miten poni alkoi jo väsähtämään. Sain tukea laukkaa kunnolla pohkeilla, mikä oli oikeastaan vaihteeksi aika mukavaa. Masa tuntui pehmeältä ja vaikka välillä laukka meinasi hieman lässähtää, niin poni kuunteli nopeasti pohkeita ja terävöityi. Oli se kyllä taas niin mukava ratsastaa!

Loppukäynneiksi käppäilen aina suurta peltoa ympäri ja Masa menee mielellään. Olen tässä vähän miettinyt, että voisi koittaa tähdätä ponin kanssa OrRan seuranmestaruuksiin, jotka tänä vuonna järjestetään kenttäkisoina! Tietysti, meillä on vielä aikamoinen määrä treenattavaa, enhän ole koskaan edes hypännyt rataesteitä ponin kanssa. Mutta aina voi yrittää ja nyt kun kevät on taas tulossa, niin maneesille kulkeminen helpottuu huomattavasti ja päästään katsomaan mitä Masa meinaa kunnon esteiden hyppäämisestä ratsastajan kanssa! 

Minttu pääsi kuvauskohteeksi yksi kiva talvipäivä.

torstai 5. tammikuuta 2017

Kahden päivän tallivideo

Viime viikolla kuvattiin Nooran kanssa vähän tallivideota kahdelta päivältä. Siitä on kauan kun olen viimeeksi tälläsiä videoita tehnyt, mutta nyt kun tuolla Masan luona pystyy hyvin kuvailemaan niin oli hyvä hetki toteuttaa tämä. Näiltä kahdelta päivältä tuleekin tosi hyvin esille kaikkea sellaisia perusjuttuja, mitä tehdään tuolla Masan luona kun ei tapahdu mitään erikoista.

Hyvää alkanutta uutta vuotta! :)


 Santtu-kissakin esiintyy videolla. Paljon. :D

28.12

29.12

Hieno lettiviritys.

torstai 29. joulukuuta 2016

Paluu aatonaattoon

Haluan jakaa viime perjantailta vielä pienen videokoosteen sekä muutamat kuvat. Tuolla Masan tallissa on nyt pikkuinen tallikissa Santtu hiirten metsästystä varten ja se teki vähän tuttavuutta ponin kanssa. Masaa kiinnosti kovasti tuo pieni karvapallero, mutta Santun mielestä iso poni oli vähän liian pelottava. No, sillä on paljon aikaa tottua noihin kaviollisiin. 

Nyt olen tekemässä tallivideota, kun ajateltiin Nooran kanssa todella pitkästä aikaa kuvata sellanen. Video on kahdelta päivältä, saa nähdä milloin saan sen valmiiksi. Suunnitteilla on myös tästä vuodesta jonkinlainen video, niin kuin olen viime vuosistakin tehnyt.



lauantai 24. joulukuuta 2016

Hyvää Joulua!



Silloin kun oli vielä lunta, niin otettiin Masan kanssa vähän tonttukuvia varalle. Onneksi otettiin, kun ei tuota lunta enää näy! Kuvauspäivänä oli kova tuuli ja ponin keskittyminen oli välillä ihan nollissa, sekä sen tonttulakkikin oli vähän miten sattuu aluksi, mutta pikkuvikoja. Saatiin me paljon tosi kivojakin kuvia, kiitokset kuvista Nooralle!


Ja kun ei mennyt ihan niin kuin piti...
"Mitä tämä on?"
Masan mielipide.
Ensin ei millään kiinnosta...
...sitten ollaan jo vähän liian lähellä.
"Tylsäää."
???
Jos nyt vähän kauemmas kuitenkin Masa.

perjantai 23. joulukuuta 2016

Villi Masa

Kirjoituksissa on ollut taukoa, koska Masan liikutuksessa on ollut taukoa. Annalla on ollut kiirettä koulussa ja mä sain reiluksi viikoksi töitä, eikä 10h työaikojen jälkeen ehtinyt enää millään ratsastamaan. Tänään sitten viimein pääsin taas Masan luo ja Noora tuli mukaan kuvamaan! Saatiin sitten heti kuvia uudesta hienosta huovasta, jonka ostin Masalle vähän aikaa sitten.

Nyt kun ponilla on ollut kevyempää ja ehkä se kuntokin on johonkin kasvanut, niin jopas sillä oli virtaa tänään. Pelto on sen verran kehnossa kunnossa ja pienestä hiekkatiestä suurin osa jäässä, joten vaihtoehdot olivat vähissä. Onneksi tie oli kuitenkin sula yhdeltä kivalta pätkältä, joten päädyin menemään siinä muutaman kerran edestakaisin, sekä lopuksi ravailin vähän pellolla.


Naapurin hevoset riehuivat taas kerran, joten niitä Masa tuijotti jatkuvasti. Se liikkui reippaasti, tarjosi usein ravia vaikka piti vielä kävellä. Ravipätkät menivät myös kovin vauhdikkaasti ja laukkaankin päädyttiin jossain vaiheessa vaikka ei pitänytkään. Vähän jännitti miten kunnon laukkapätkät sitten menisivät, mutta ei poni onneksi kovin pahasti riehunut.

Laukkapätkät alkoivat aina oikein hallitusti, mutta samassa poni jo kiihdytteli ja joka kerta kun laukattiin kotoa pois päin, niin ladon jälkeen täytyi alkaa körmyilemään. Masa veti päätään alas ja loikki eteenpäin, onneksi ei kuitenkaan pukitellut. Pysyin joka kerta ihan hyvin kyydissä, mitä nyt kerran meinasin vähän lähteä kaulalle kun pidin ohjia niin tiukasti käsissä.
 


Kotiin päin ongelmana oli lähinnä vain jarrut, ne kun piti löytyä ennen tien jäistä kohtaa. Ekalla kerralla ei ihan onnistunut ja mentiin vielä aika kovaa jäällä, mutta onneksi ei käynyt mitään. Seuraavaksi sain Masan jo aiemmin käyntiin, aika kovia otteita sai vaan käyttää. Ymmärtäähän tuon kun on nyt niin kevyttä ollut. Tämä olikin vasta eka kerta kun Masa vähän riehuu ratsastaessa. :D



Throwback 8.12.

Noora liikutti pitkästä aikaa Masan kokonaan itse ja niillä menikin tosi hyvin! Ne tekivät mm. erikokoisia ympyröitä, käyntisiirtymisiä, pysähdyksiä ja peruutuksia. Masa sai ensimmäistä kertaa opetella laukannostoja peruutuksen jälkeen ja myös vähän laukan lyhennyksiä. Poni oli aluksi tuttuun tapaan turhan reipas, mutta Noora sai sen aika nopeasti avuille ja keskittymään. Laukannostot menivät pääasiassa oikein hyvin, vain loppuvaiheessa oli hankala saada viimeiset vasemmat laukat.

Laukka muuten oli molempiin suuntiin todella hyvää ja Noora sai sen rauhalliseksi, mutta tahdikkaaksi. Lyhennyksetkin menivät kivaksi, eikä tahti lässähtänyt mihinkään.